|
21.12.2011
Vuoden viimeisen uutiskirjeen myötä toivotamme lukijoillemme oikein hyvää joulua!
Vuoden 2012 verkostotapaaminen: Yhdistys vai yritys hyvinvointia tuottamassa – onko muodolla väliä?
10.5.2012 Kiltasali, Helsinki
Hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa. Kunnat kääntävät katseensa niin yhdistyksiin kuin yrityksiin. Miksi palvelutuotantoa ylipäänsä tehdään eri organisoitumismuodoissa? Mitkä ovat niiden ominaispiirteet? Verkostotapaaminen esittelee palveluntuottajien erilaisia identiteettejä ja jäsentää tapoja organisoitua yhdistys-yritys-akselilla. Onko olemassa arvopohjaista yritystoimintaa tai yhdistyksiä pelkästään rahan maku suussa? Onko niillä mitään opittavaa toisistaan? Entä onko asiakkaille ja yhteistyökumppaneille merkitystä, kuka palvelun tuottaa?
Kolmas lähde –hankkeen verkostotapaaminen 10.5.2012 kokoaa yhteen kaikki yhdistysten palvelutoiminnasta kiinnostuneet tahot pohtimaan yhdessä hyvinvointipalveluiden tulevaisuutta – tällä kertaa keskittyen organisoitumismuotoihin ja arvopohjaisuuteen. Merkkaa ajankohta jo kalenteriisi - ilmoittautuminen käynnistyy helmikuussa!
Tarinoita kuntakumppanuudesta:
Joensuun Kataja - Työhyvinvointia kaupungin henkilöstölle
Joensuussa kehitetään mittaukseen pohjautuvaa työhyvinvointipalvelumallia, jonka tulokset ovat olleet poikkeuksellisen hyviä ja herättäneet kiinnostusta muillakin paikkakunnilla. Pilottiryhmänä palvelussa on toiminut Joensuun päiväkotien henkilöstö. Pitkäjänteisessä palvelumallissa avaintekijöitä ovat muun muassa kuntotestien ja mittausten teko palkallisella työajalla, osallistujien henkilökohtaiset haastattelut ja keskittyminen fyysistä kuntoa laajempaan hyvinvoinnin parantamiseen.
Joensuun Katajan yleisurheiluosaston kehittämä hyvinvointipalvelu perustuu stressimittaukseen, joka suoritetaan Firstbeat-sykevälimittausjärjestelmällä. Järjestelmä on kehitetty Suomessa, alun perin hiihtomaajoukkueen kilpaurheilukäyttöön. Palvelun tulokset ovat olleet hyviä: keskimääräinen paino on tippunut noin 5kg/hlö, koetut kivut ovat vähentyneet lähes 50%, projektiin osallistuneista tupakoijista 90% on lopettanut tupakoinnin projektin aikana, stressin ja palautumisen suhde on parantunut jne.
Lue koko artikkeli
Polku-koulutus kokoaa yhteen hyvinvointipalvelujen toteuttajia
Kolmas lähde -hankkeen Polku I -koulutus käynnistyi marraskuun lopulla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa Helsingissä. Mukana on 30 osallistujaa eri alojen yhdistyksistä ja järjestöistä. Monipuoliseen joukkoon kuuluu toimijoita niin taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön parista kuin maahanmuuttaja- ja pakolaistyöstä sekä kylätoiminnan kehittämisestä.
Koulutus on suunnattu niille, joilla on konkreettinen hyvinvointipalvelu tai tuoteperhe ”kainalossaan”. Työskentely keskittyy yksilöidyn hyvinvointipalvelun jäsentämiseen ja jalostamiseen muun muassa tuotteistamisen ja palvelumuotoilun, hinnoittelun ja palveluviestinnän keinoin. Tavoitteena on, että koulutuksen päättyessä osallistuja on jäsentänyt oman hyvinvointipalvelunsa erottumiskykyiseksi, käyttäjälähtöiseksi ja helposti ymmärrettäväksi tuotteeksi.
Koulutus koostuu neljästä lähijaksosta, sparrauksesta, välitehtävistä sekä job shadowing -päivästä, jolloin osallistujat tutustuvat toisen yhdistyksen hyvinvointipalvelun toteuttamiseen.
Seuraavat Polku-koulutuksen päivät ovat avoimia ja maksuttomia kaikille kiinnostuneille:
• ti 17.4.2012 klo 11-17.30 Hyvinvointipalvelun markkinointi ja myynti, Helsinki
• ti 5.6.2012 klo 11-17.30 Palveluosaaminen, Tampere
Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista: ulla.karhu(at)aalto.fi
Lue myös artikkeli Pienyrityskeskuksen sivuilta: Sorin sirkus on mukana kehittämässä sosiaalista sirkusta
Uutta yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä voivat hakea myös yhdistykset
Suomalaisen Työn Liitto julkisti 13.12.2011 Yhteiskunnallinen yritys –merkin edistämään yhteiskunnallista yritystoimintaa Suomessa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat markkinoilla toimivia yhteisöjä, joiden toiminnan tarkoituksena on jonkin yhteiskunnallisen tehtävän hoitaminen – kannattavan liiketoiminnan avulla. Yhteiskunnalliset yritykset eivät ensisijaisesti pyri maksimoimaan omistajiensa tuottoja, vaan sijoittavat pääosan voitostaan toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.
Yritysten lisäksi myös yhdistykset ja osuuskunnat voivat hakea merkkiä, kunhan yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit vain täyttyvät. Esimerkiksi moni palvelutoimintaa tekevä yhdistys voi hyvinkin täyttää nämä kriteerit jo nyt liiketoimintansa osalta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallimaassa Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisia yrityksiä toimii paljon julkisten palveluiden tuottajina. Niistä moni on aloittanut palvelutoimintaa tekevänä yhdistyksenä. Yhteiskunnallinen yritys arvopohjaisena yritysmallina voi olla myös hyvä vaihtoehto niille yhdistyksille, jotka pohtivat liiketoimintansa yhtiöittämistä.
”Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden merkitystä ei vielä yleisesti tunnisteta, vaikka niitä arvioidaan olevan tuhansia. Muun muassa monia kotimaisia sosiaali- ja terveysalan yrityksiä, maaseudun ja paikallisyhteisöjen kehittämiseen liittyviä liiketoimintamalleja, taide- ja kulttuurialalla liiketoimintaa harjoittavia tahoja sekä ympäristön kestävää kehitystä edistäviä yrityksiä voidaan kuvata yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Näiden yritysten tuottamat yhteiskunnalliset vaikutukset ja merkitys on saatava esiin”, sanoo Suomalaisen Työn Liiton kehityspäällikkö Saila Tykkyläinen.
"Meillä on julkisen sektorin arvomaailma, mutta yksityisen yrityksen ketteryys. Voimme lainata, investoida, olla luovempi, ja toimia laajemmin kuin viranomaiset", kertoo Mark Sesnan Greenwich Leisure Limited:stä, yhdestä Ison-Britannian menestyneimmästä yhteiskunnallisesta yrityksestä. (HS 27.5.2009)
Merkin ensisijaiset kriteerit ovat:
- Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus ja tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen
- Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittaen sen liikeideansa mukaisesti. Voiton jakoa omistajille on rajoitettu.
- Liiketoiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää.
Myös seuraavat piirteet ovat ominaisia: Työhyvinvoinnin ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, asiakaslähtöisyys, paikallisyhteisöjen kehittäminen, heikossa asemassa olevien henkilöiden huomioiminen jne.
Ensimmäiset Yhteiskunnallinen yritys –merkit myönnetään vuoden 2012 alussa.
Lisätiedot:
Yhteiskunnallisen yrityksen merkin sivut
Yhteiskunnallisen yrityksen merkin käyttöoikeuden hakeminen
Lisätietoa yhteiskunnallisista yrityksistä on koottu myös Kolmannen lähteen linkkisivulle
Kolmas lähde vieraili Iso-Britanniassa joulukuussa 2009 tutustumassa mm. Greenwich Leisure Limitediin. Nelli Koiviston kirjoitus tästä vierailusta on luettavissa "Kolmannella lähteellä" -päätösjulkaisussamme sivulla 131.
Ideahaku kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen, 27.1.2012 mennessä
Haluatko kehittää kuntasi, seutusi tai alueesi kulttuuripalveluita, parantaa niiden saavutettavuutta, saatavuutta ja lisätä yhteistyötä? Jos tahdot, KUULTO-projektin ideahaku on tarkoitettu sinulle. Hakija voi edustaa kunnan kulttuuritointa, yhdistystä, kulttuurilaitosta, olla yrittäjä tai kulttuurintekijöiden yhteistyökumppani. Ideahaussa etsitään ideoita nykytilanteen parantamiseen yhteistyössä kunnallisen kulttuuritoimen kanssa, ja tähtäimessä ovat kestävät yhteistyömuodot.
Lue lisää ideahausta
Koordinaattori Anna Vilkuna, anna.vilkuna(at)jyu.fi, 040 4818 633
CreaDemo-rahoitus kulttuuri-, ja liikuntapalvelujen tuotekehitykseen, 16.1.2012 mennessä
CreaDemo-avustuksia myönnetään yritysten, alan ammattilaisten tai ammattitoimintaa harjoittavien yhdistysten tuotekehityshankkeisiin, joissa etsitään uusia luovien alojen ja kulttuuriyrittäjyyden tuote- tai palveluinnovaatioita. Määrärahan tavoitteena on synnyttää luovaan osaamiseen perustuva tai sitä hyödyntävä uusi tuote, menetelmä tai palvelu.
Tuettavat hankkeet voivat olla luovien alojen (joihin sisältyy myös liikunta) tai kulttuurin eri aloilta.
Lue lisää ja täytä hakemus
Vauhtia kulttuuriin! -seminaari Helsingissä 12.1.2012
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeen, KUULTO-projektin järjestämä Vauhtia kulttuuriin! -seminaari keskustelee kulttuurin nykytilasta, katsoo tulevaan ja haastaa osallistujansa vaikuttamaan huomispäivän kulttuurin ja taiteen saavutettavuuteen. Tutustu ohjelmaan
Seminaarin avaa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, puheenvuoroja kuullaan mm. ministeri Kalevi Kivistöltä, pääjohtaja Mika Myllyaholta ja kehityspäällikkö Juha Heikkalalta.
Ilmoittautumiset: 5.1.2012 mennessä merja.wallenius(at)minedu.fi
Tuore julkaisu: Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusuudistukset 2011
Marraskuussa julkaistussa selvityksessä valotetaan kunnallisen nuorisotyön ja nuorisotoimen nykyhetken ja lähitulevaisuuden näkymiä. Julkaisu kertoo, että kunnallisen nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys ja tarve ovat edelleen kasvaneet viimeisen viiden vuoden aikana.
Selvitys pohjautuu kyselyyn, johon vastasi 216 kuntien nuorisopalveluiden edustajaa, eli noin 70 % Suomen kunnista.
"Nuorisotyön toimiala on laajentunut ja tehtävät ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. Monialaisen nuorisopolitiikan koordinointi, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat tuoneet kunnille uusia ja entistä vaativampia tehtäviä", toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm.
Lataa selvitys täältä (pdf)
|
