|
29.9.2011
Kolmannen lähteen uutiskirje 14
Vielä ehtii hakea Polku-koulutukseen hyvinvointipalvelujen käytännön toteuttajille!
Haku käynnissä vielä viikonlopun yli! Koulutus on ainutlaatuinen tilaisuus saada räätälöityä maksutonta tukea oman yhdistyksen palvelutuotteen hiomiseen, vaikka palvelutuote olisi vasta idean asteella.
Kolmas lähde järjestää 29.11.2011-7.6.2012 välisenä aikana neljän lähijakson koulutuksen hyvinvointipalvelujen käytännön toteuttajille kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistyksissä. Koulutus keskittyy yhdistyksen palvelutuotteen jalostamiseen ja yhdistysten toimijoiden palveluosaamisen vahvistamiseen.
Tavoitteena on, että koulutuksen päättyessä osallistuja on jäsentänyt oman hyvinvointipalvelunsa erottumiskykyiseksi, käyttäjälähtöiseksi ja helposti ymmärrettäväksi tuotteeksi. Koulutuksessa käsitellään muun muassa liiketoimintasuunnittelun perusteita, hyvinvointipalvelun tuotteistamista, palvelujen markkinointia ja myyntiä sekä palveluosaamista. Koulutuksen lähijaksot ovat 2,5-päiväisiä. Koulutus on maksuton, mutta edellyttää sitoutumista.
Haku päättynyt.
Lisätiedot:
Polku-koulutuksen sivulta
Projektipäällikkö Nelli Koivisto: nelli.koivisto(at)aalto.fi / 050 315 2163
Tarinoita kuntakumppanuudesta - yhteistyötä vai kilpailua? 8.11. Tampere
Aika: 8.11.2011 klo 9.30-15.30
Paikka: Hotelli Victoria, Itsenäisyydenkatu 1, 33100 Tampere
Millaista on yhdistysten ja kuntien kumppanuus palveluntuotannossa käytännön tasolla? Ovatko osapuolet tasavertaisia kumppaneita vai saneleeko toinen kaikki ehdot? Seminaarissa käsitellään teemaa case-esimerkkien ja keskustelun kautta. Mukana on eri osapuolien edustajia tuomassa mukaan näkemyksiään.
Seminaarin järjestävät Kolmas lähde ja Dynamo-pilottihanke yhteistyössä.
Ilmoittaudu seminaariin
Tutustu ohjelmaan
Pilottihanke esittelyssä: Sirkuksen taika saa aikaan iloa ja onnistumista
Sosiaalisen sirkuksen pilottihanke päättyy ja pian uusi hanke alkaa. Kahden vuoden kokemukset on koottu opaskirjaan. Mihin suuntaan sosiaalinen sirkus on kehittynyt tänä aikana, mihin suuntaan nyt lähdetään?
Tampereen Tutkivan Teatterityön keskuksen hallinnoiman pilottihankkeen tavoitteena on ollut juurruttaa sosiaalinen sirkus pysyvästi suomalaiselle sirkuskentälle. Sosiaalinen sirkus on sirkusopetusta, jossa sirkuksen avulla opitaan elämässä tarvittavia taitoja: itsenäisyyttä, itseluottamusta, onnistumista ja sosiaalisia taitoja. Kielettömyytensä ansiosta se soveltuu loistavasti maahanmuuttajille. Hanke on pyrkinyt lisäämään sosiaalisen sirkuksen tunnettuutta hyvinvointipalveluna ja näin lisätä sen vakiintumista osaksi kuntien tilaamia hyvinvointipalveluja.
Opaskirja koottiin systemaattisella työllä
Hankkeessa on alusta lähtien tähdätty opaskirjaan, joka summaa yhteen hyvät käytännöt ja kahden vuoden kokemukset sirkuskentän toimijoille. Opasta varten sirkusohjaajat kirjoittivat jokaisen pitämänsä sirkustunnin jälkeen raportin, jossa he miettivät tunnin rakennetta, onnistumisia ja kehityskohteita. Sirkusten projektivastaavilta kerättiin vastaava kuukausittainen raportti projektin hallinnoinnin näkökulmasta. Palautetta on kerätty myös yhteistyötahoilta sekä toimintaan osallistuneilta lapsilta.
Hilkka Hyttisen kirjoittama ja kokoama kirja julkistettiin hankkeen päätösseminaarissa 15.9.2011. Opas on loistava läpileikkaus hankkeessa tehtyyn työhön. Se neuvoo niin sosiaalisen sirkuksen toimintaa aloittelevia yhdistyksiä, sirkusohjaajia kuin heidän työnantajiaan käytännönläheisesti. Opas kertoo mm. toiminnan käynnistämisestä, sirkustuntien rakenteesta sekä haasteista erilaisten erityisryhmien kohtaamisessa. Kirjasta löytyy esimerkkejä viikkopalaverien asialistoista yhteistyösopimuspohjiin, ja lopuksi mallia Euroopasta.
Apuna työssä sirkus ja sen taika
Pääasiassa sosiaalisen sirkuksen kohderyhminä ovat lapset ja nuoret, vaikkakin Lasten ja Nuorten Kulttuurikeskus Pii Poo ja Espoon Esittävän taiteen koulu ovat aloittaneet sosiaalisen sirkuksen ryhmät myös ikäihmisille. Lapsia ja nuoria on ohjattu sirkustunneille mm. joustavan opetuksen piiristä, päihdekuntoutujien vieroituksesta, yhteistyöyhdistyksestä, erityisluokalta, sosiaalitoimesta sekä etsivästä nuorisotyöstä. Ryhmiä on järjestetty niin kouluilla kuin sirkusten omissa tiloissa. Pii Poossa Kaveri Sirkuksen ryhmä kasattiin Lempäälän kouluissa tehdyn harrastuskyselyn mukaan: se on tarkoitettu erityisesti niille lapsille joilla ei ole harrastuksia. Monissa sirkuksissa on mukana maahanmuuttajia, ja joissakin heille on järjestetty omia ryhmiä.
Oulun Tähtisirkuksessa ryhmät ovat tutustuneet sirkukseen liikuntatuntien lisäksi käsityö-, kuvaamataito- ja musiikkitunneilla, joiden aikana ryhmät valmistivat sirkusvälineitä ja rekvisiittaa esitykseen. Toisaalla lapset saivat hoitaakseen myös valomiehen ja tarpeistonhoitajan roolit – sirkusesitys vaatii toteutuakseen muitakin kuin esiintyjiä.
Sosiaalista, soveltavaa vai hyvinvointisirkusta
Hanke on herättänyt paljon keskustelua, ja se on näkynyt julkisuudessa hyvin myös valtakunnallisesti. Sosiaalista sirkusta on tehty Suomessa ennen hankettakin, mutta termi ei ollut tunnettu eivätkä yksittäiset tekijät paljoa tienneet toisistaan.
Sirkuskentällä on käynnistynyt keskustelu sosiaalisen sirkuksen termistä, ja samaa keskustelua käydään Euroopassa: Millä nimellä toimintaa kutsutaan? Osa näkee ’sosiaalisen sirkuksen’ viittaavan vain työhön jota tehdään syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jolloin vaille nimitystä jää esimerkiksi vammaisten sirkus.
Marraskuussa käynnistyy jatkohanke, Vaikuttava sirkus. Molempien hankkeiden projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko kertoo, ettei sosiaalisen sirkuksen termiä ole hylätty tai korvattu, mutta nimeämisen vapaus on siirretty toimijoille. Jatkohankkeen suurin fokus on vaikuttavuudessa ja sen mittaamisessa. ”Kaksi muutaa teemaa ovat palvelumuotoilu ja tuotteistaminen, sekä kuntien ja sirkusten välisen yhteistyön tiivistäminen”, kertoo Kakko.
Sosiaalisen sirkuksen tunnettuus kasvaa
Kolme uuden hankkeen kuudesta toimijasta olivat mukana myös edellisessä. Myös niissä sirkuksissa, jotka eivät uuteen hankkeeseen lähteneet mukaan, toiminta jatkuu. Joissain se on laajentunut entisestään, joissain hieman supistunut.
Pidemmän tähtäimen haasteena Kakon mukaan sosiaalisella sirkuksella on siirtyminen pysyvään toimintaan. ”Mitä tapahtuu hankkeiden jälkeen? Mikä taho ottaa tehtävän kantaakseen sitten?” Ehdottoman tärkeää on pitää huoli laadukkuudesta ja turvallisuudesta. Sirkusopetukseen kuuluu myös vaarallisia elementtejä, jos ohjaajat eivät ole ammattilaisia. Hanke nostaa esiin ammattilaisuuden kehittämistä ja arvostusta. ”Sosiaalisen sirkuksen ohjaaja on ihan oikea ammatti, jossa tarvitaan paljon erikoisosaamista.”
Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opasta voi tiedustella Sofia-Charlotta Kakolta, sofia.kakko(at)uta.fi, 050 420 1533. Oppaasta on piakkoin tulossa digitaalinen versio, jonka löytää hankkeen verkkosivuilta.
Selvitys kuvataide- ja musiikkialan tuottamista hyvinvointipalveluista
Suomen Taiteilijaseura on yhteistyössä Suomen Säveltäjien ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa toteuttanut esiselvitysprojektin, jossa tarkasteltiin kuvataide- ja musiikkialan tuottamia hyvinvointipalveluhankkeita. Projektissa koottiin aineistoa siitä, mitä kulttuurin ja hyvinvoinnin alalla on tehty, nostettiin esiin innovatiivisia ideoita ja mietittiin, miten niitä voisi kehitellä eteenpäin.
Esiselvityksen löydökset ja johtopäätökset on koottu raportiksi. Selvitys on toiminut pohjana valtakunnalliselle Kolmio-hankkeelle, jossa kuvataiteen- ja musiikin alojen sekä kulttuurituotannon tai sote-alan ammattilaiset yhdistäisivät voimansa hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Kolmio-pilottihanke käynnistyy vuoden 2012 alussa osana "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana" -kehittämisohjelmaa.
Selvityksessä nähtiin kuvataide- ja musiikkialan hyvinvointipalveluiden kasvamiselle avainasemassa olevan taiteilijoiden omat välittäjäorganisaatiot, jotka edesauttavat taiteilijoiden, säveltäjien, tuottajien ja sote-alan ammattilaisten verkostoitumista. Kuvataiteilijoita, säveltäjiä ja tuottajia edustavat valtakunnalliset järjestöt voivat toimia sillanrakentajina, kunhan niillä on riittävät valmiudet ja ymmärrys siitä, millaisia toimenpiteitä kehityksen aikaansaamiseksi tarvitaan.
Esiselvityshankkeen loppuraportti (pdf)
Esiselvityshankkeen hankekooste (pdf)
Lisätiedot:
Petra Havu, 040 7752 715, petra.havu(at)artists.fi
Kompassi opastaa luovien alojen toimijoita neuvontapalvelujen viidakossa
Kompassi - Luovien alojen palvelupolku on uusi verkkosivusto, johon on koottu julkiset luoville aloille tarjolla olevat neuvonta-, tuki- ja kehittämispalvelut valtakunnallisesti. Kompassi palvelee kaikkia luovan alan ammattilaisia: yrityksiä ja yhdistyksiä, yrittäjiksi aikovia, freelancereita ja taiteilijoita. Samalla se toimii alan kehittäjiä verkottavana tietopankkina tarjoten yhteystietoja muihin valtakunnallisiin ja alueellisiin palveluntarjoajiin.
Palvelupolkua rakennetaan ja kehitetään jatkuvasti. Uusia palveluntarjoajia otetaan mukaan mielellään. HUOM! Kompassiin voidaan päivittää myös pidempikestoisten hankkeiden yhteystietoja. Palvelupolun valtakunnallisesta toteutuksesta vastaavat KOKO Luovien alojen verkosto sekä OKM:n Luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ESR-ohjelmaa toteuttava Art Hub -hanke.
Tutustu Kompassiin täällä
|
