|
26.5.2011
Kolmas lähde järjesti 12.5. verkostotapaamisen Helsingin Kiltasalissa, jonka annista nostamme esiin Tuomas Nevanlinnan puheenvuoron projektiyhteiskunnasta sekä päivän teemaan hyvin sopineen case-esittely Turun kaupungin EViva-hankkeesta, jossa yhdistyvät kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalat. Tapahtuman materiaaleihin voi tutustua Menneissä tapahtumissa - päivitämme niitä sinne lisää koko ajan!
Tuomas Nevanlinna Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisessa:
Julkiset palvelut ovat projekti ilman kokonaisvisiota
Vahvan yhtenäisen valtion kontrolliohjauksesta on siirrytty tavoiteohjaukseen koko Euroopan tasolla. Hierarkiat ovat korvautuneet verkostoilla, tulosjohtamisella ja palvelujen kilpailuttamisella. Julkinen ja yksityinen sektori asettuvat rinnakkain – määräaikaisten sopimusten osapuoliksi. Yleisluontoisista tavoiteohjelmista puuttuvat perustavat visiot, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitää kehittää. Järjestöjen arjessa tämä näkyy kiinnittymisenä projekteihin, joiden tuotokset kerääntyvät keskushallinnon rekistereihin.
Vahvasta yhtenäisestä valtiosta sopimusten osapuoleksi
70-luvulla sosiaalipolitiikassa vallitsi lakien, keskusvirastojen ja kuntien kolmio. Valtion rahoitusosuus kunnille oli korvamerkitty. Lääninhallitukset tarkastivat, että valtion rahat käytettiin korvamerkittyihin kohteisiin. Vahvassa yhtenäisessä valtiossa kuntien sosiaalipoliittinen harkintavalta oli vähäistä.
”Tämä malli on murtunut viimeisen reilun 15 vuoden aikana. Siihen liittyy EU-jäsenyys, joka on sekä vahvistanut että tuonut näitä muutoksia Suomeen. Muutoksen laajuuteen ja syvyyteen kiinnitetään harvemmin huomiota”, totesi Nevanlinna.
90-luvun puolivälin hallitukset lopettivat korvamerkityn rahan kunnille. Tämä toi kunnille vapauden käyttää tulonsiirron parhaaksi katsomallaan tavalla. Siitä lähtien keskushallinnon kontrolli on lieventynyt: Keskusvirastot on muutettu kehittämiskeskuksiksi, jotka konsultoivat ja kehittävät. ”Kunnilta ei myöskään edellytetä, että ne tuottavat palvelut itse, vaan että ne tuottavat velvollisuudet parhaaksi katsomallaan tavalla. On sama kuka palvelut tuottaa – tärkeintä on, että ne ovat hyviä”, kuvasi Nevanlinna.
Julkiset palvelut ovat projekti, joka rahoitetaan määrärahoilla. Vanhat hierarkiat on korvattu verkostoilla, tulosjohtamisella ja palvelujen kilpailuttamisella. Tässä puheessa julkiset ja yksityiset organisaatiot asetetaan rinnakkain.
”Elämme sekavassa mallissa, jossa valtio tilaa kunnilta, joka tuottaa tilaamalla tuottajilta, jotka edelleen käyvät samat keskustelut alihankkijoidensa kanssa. Tässä mallissa on osapuolia, jotka sopivat asioista. Valtio on yksi osapuoli eikä kansan tahdonmuodostuksen väline.”
Kansalaisesta on tullut asiakas
Nevanlinnan kuvaama muutos kiteytyy kansalaisen kannalta siihen, että kansalainen on lakannut olemasta kansalainen ja hänestä on tullut asiakas tai kuluttaja. ”Tämä on keskeinen perspektiivin muutos: Meillä on customer society eikä civil society.”
Koska asiakas on aina oikeassa, häntä ei voi käskyttää. Määrääminen korvautuu neuvottelulla ja yhteistyöllä. Valvonnan sijaan on jälkikäteisseuranta.
Perustavat visiot uupuvat puiteohjelmista
Koko Euroopan tasolla on tapahtunut siirtyminen kontrolliohjauksesta tavoite- tai puiteohjaukseen. Vallankäyttö etenee seuraavasti: EU-tasolla määritetään yleinen puiteohjelma, jota aletaan valuttaa kansallisiin ministeriöihin. Aluetasolla nämä muokataan ohjelmiksi, jotka konkretisoituvat sitä mukaa, kun ne siirtyvät paikallistasolle.
Yleiset puiteohjelmat ovat moraalisesti ja poliittisesti vaarattomia – neutraaleja ja riidattomia. Niillä on tapana olla sellaisia, joista kaikilla on yksimielisyys. Toiminnan mittapuina ovat vain toimivuus ja vaikuttavuus. Ketään ei suoranaisesti määrätä, ja tulosten tavoittelukeinot ovat vapaasti valittavissa.
”Niissä ei ole kysymys perustavista visioista, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitää kehittää, esimerkiksi sellaisista, että ihmiset olisivat enemmän terveitä kuin sairaita. Sen sijaan tupakointia vastustava ohjelma on aina helppo saada kasaan”, Nevanlinna tiivisti.
Mitä yleisluontoisempi tavoite, sitä epätodennäköisempää on sen ratkaiseminen. Ongelmat eivät saa lopullisesti ratkaisuja, jolloin on loputon veruke kehittää.
Projektien kokemus kasautuu keskushallinnon rekistereihin
Puiteohjelmat valuvat paikallistasolla projekteiksi. Tämän kehityksen myötä on syntynyt projekti-ihmisten ammattikunta, joka on erikoistunut sisällön sijasta projektien vetämiseen ja arviointiin. On hyvä, että näitä osaajia on olemassa, mutta se tuottaa myös ongelmia. Esimeriksi työtä, joka kuuluu järjestön perusrahoitukseen, korvataan projektirahoituksella, jolloin toiminnan jatkuvuus kärsii.
”Projektien ongelma on myös siinä, että niiden kokemus ei jää yhteiskuntaan. Tieto tiettyyn paikalliseen tilanteeseen räätälöidystä toimintamallista kertyy vain keskushallinnon rekistereihin eikä paikallistasolle, jolla ongelmat olisivat kukistettavissa. Tämä vahvistaa valtion manageriaalista keskuskoordinaattorin roolia, eikä niinkään poliittista arvokeskustelua kuljettavaa roolia.”
Vallalla on teknokraattinen ja pragmaattinen politiikkakäsitys. Samalla pitkä poliittinen kiistely uhkaa häipyä. Tilanne nakertaa poliitikkojen uskottavuutta: ”Aiemmin politiikassa oli kysymys suuremmista asioista, kuin mitä mikäkin maksaa. Nykyään kaikki keskustelu käydään laskennallisen ’mihin on varaa’ -keskustelun kautta. Kokonaisvisiota ei ole”, haastoi Nevanlinna.
Palaaminen 70-luvulle ei ole mahdollista, mutta poliittinen arvokeskustelu voi tulla takaisin. Se ei ole vain riidattomia tavoitteita, ei vain lyhytnäköisen kustannustehokkuuden tai taloudellisten vaikutusten näkökulmia. Se on aitoa aloitekykyä ongelmien ratkaisuihin.
Tuomas Nevanlinna kuvasi julkisen ja kolmannen sektorin toimintaympäristön muutoksia 70-luvulta tähän päivään Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisessa 12.5.2011 Kiltasalilla Helsingissä.
- Nelli Koivisto
Turun EViva-hanke Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisessa:
Kaupungin asukkaat mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja käyttämiseen
Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku toteuttaa vuosina 2011-2015 EViva-hanketta, jossa yhdistyvät kaikki Kolmannen lähteenkin kolme alaa: Kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö. Ennaltaehkäisevän työn lisäksi hankkeessa korostetaan asukkaita osallistavaa toimintaa ja uusia kumppanuuksia kolmannen sektorin kanssa.
EViva-hankkeen lähtökohtana on passiivisten asukkaiden aktivointi: Niin, että vuonna 2015 Turussa olisi 10 000 uutta vapaa-ajallaan aktiivista asukasta. ”Asukkaat halutaan saada osallistumaan palvelujensa suunnitteluun, toteutukseen ja viime kädessä palvelujen käyttämiseen”, Toni Ekroos kertoo. Ekroos esitteli EViva-hanketta verkostotapaamisessa Helsingissä 12.5.2011. Hän toimii hankkeessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden toiminnan koordinaattorina. Kolmen eri alan lisäksi EVivassa on mukana kolme kohderyhmää: Seniorit, työväestö sekä lapset ja nuoret. Hankkeen ensisijainen painopiste on juuri Ekroosin vastuualueessa, jonka erityishaasteena on tavoittaa nuorisotyöttömät, koulupudokkaat, syrjäytymisuhan alaiset sekä maahanmuuttajaperheiden lapset ja nuoret.
EVivan taustalla on kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen lautakuntien poliitikkojen yhteinen tahtotila saada kaupunkiin lisää ennaltaehkäisevää työtä. Turussa huomattiin, etteivät tämänhetkinen toiminta ja palvelut pysty vastaamaan asukkaiden moninaiseen ja jatkuvasti kasvavaan palvelukysyntään. Resurssit ovat suunnattu paljolti korjaaviin palveluihin. Haasteita tuottavat erityisesti passiiviset väestöryhmät sekä syrjäytymisvaarassa oleva väestö.
Palvelut suunnitellaan alueittain
EViva-hankkeessa Turku on jaettu 10 eri alueeseen, joille jokaiselle tehdään oma alueprofiilinsa. Alueille suunnitellaan palvelut perustuen alueen väestörakenteeseen, palvelutarpeisiin sekä palveluiden tiedottamiseen osana nykyistä palveluketjua. Toiminta käynnistetään ensin alueilla, joissa ennaltaehkäisevän vapaa-ajan toiminnan tarve on suurin.
Kolmas sektori otetaan mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa, eli alkusyksystä 2011. Kunkin kohderyhmän asiantuntijajärjestöt kutsutaan mukaan suunnittelemaan hankkeen toimintaa ja osallistumaan palvelujen toteuttamiseen. Tarkoituksena on löytää uusia kumppaneita kolmannen sektorin puolelta ja kehittää yhteistyötä heidän kanssaan.
EViva keskittää huomion myös kuntakoneiston sisäiseen yhteistyöhön
Yksi EVivan tavoitteista on lisätä kunnan sisäisten hallintokuntien yhteistyötä nykyisestään. Läheistä yhteistyötä hankkeessa tulevat tekemään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalat, mutta myös opetus-, sosiaali- ja terveysalat ovat mukana. Valmistelun kuitenkin tahdottiin säilyvän vapaa-ajan hallintokunnilla, koska ne tuottavat palveluita kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään erityisryhmille kohdistettuja.
Kaupungin sisäinen yhteistyö käynnistetään käytännön toiminnan kautta. Alueilla toimivat palvelut ja toimintakeskukset kuten koulut, kotipalvelut ja neuvolat kutsutaan mukaan yhteistyöhön, johon sisältyy tiedotusta, asukkaiden osallistamista sekä alueellisten palvelutarpeiden huomioimista.
Ikäryhmien koordinaattorit:
Lapset ja nuoret: Toni Ekroos toni.ekroos(at)turku.fi
Ikääntyneet: Sanna Forsell sanna.forsell(at)turku.fi (1.6.2011 lähtien)
Työikäiset: Miika Neulaniemi miika.neulaniemi(at)turku.fi (heinäkuun puolivälistä lähtien)
EViva (Ennaltaehkäisevä ja virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma) -esittelyn alustukseen Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisessa voi tutustua täällä
Yhdistysten palvelutoiminnan kehittäjävalmennus keräsi runsaasti hakemuksia eri aloilta
22.5.2011 päättyi hakuaika Kolmannen lähteen järjestämään kehittäjävalmennukseen, ja hakemuksia tuli yhteensä 40 kpl ympäri Suomen. Mukana oli monipuolinen osaajajoukko kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilta. Osaamista löytyi myös kuntasektorilta, Leader-toiminnasta ja koulutusorganisaatioista.
Mukaan valmennukseen valittiin 20 hengen ryhmä, avainjoukko, joka lähtee työstämään yhteistä ymmärrystä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmannen sektorin palvelutoiminnan kysymyksistä. Noin vuoden pituisen valmennuksen ensimmäinen lähijakso järjestetään kesäkuussa Helsingissä.
Tiedotamme jatkossa valmennuksen etenemisestä, valmennettavista ja laajemman verkoston synnystä uutiskirjeessä sekä Kehittäjäverkosto-sivulla!
|
