|
17.11.2010
Kolmannella lähteellä -kirja ladattavissa verkkosivuilta!
Julkaisu valottamaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen hyvinvointipalvelujen taustaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta
Hyvinvointipalveluille on kasvavaa kysyntää Suomessa. Niitä tarvitsevat kuntalaiset ja työyhteisöt sosiaalisista ja terveydellisistä syistä, väestön ikääntyessä ja työurien pidetessä. Palvelurakenteet ovat muutoksessa kuntasektorin uudistuessa. Tässä muutoksessa vastuu hyvinvoinnista kuuluu kaikille – ei yksinomaan sosiaali- ja terveysalalle.
Terve ja hyvinvoiva väestö on hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Sen turvaamiseen Kolmannella lähteellä -kirjan kirjoittajat esittävät muun muassa radikaalia näkökulman vaihtoa, uudenlaisia kumppanuuksia ja eettisesti vastuullista palvelujen tarjoamista. Arjen kokemukset ja kuvat ihmisten hyvinvoinnista Suomessa kulkevat kirjassa asiantuntija-artikkelien lomassa.
Kolmas lähde –hankkeen päätösjulkaisu on ladattavissa Tietoa-sivulta.
Julkaisusta on otettu painos, jota jaetaan valtakunnallisesti aihepiiristä kiinnostuneille tahoille. Kirjoja voi tarvittaessa kysellä Kolmas lähde –tiimiläisiltä.
Filip Wijkström ja kansalaisyhteiskunnan uusi sormenjälki
2000-luvulla kansalaisjärjestöjen tila laajenee yhteiskunnassamme. Tähän tilaan nousevat uudenlaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat, hyväntekeväisyysjärjestöt ja palvelujärjestöt rinnan. Mukanaan ne tuovat uusia ajatusmalleja ja inspiraationlähteitä ja muuttavat käyttämäämme kieltä. Näitä kansalaisyhteiskunnan muuttuvan maaston juonteita tarkasteli Tukholman kauppakorkeakoulun professori Filip Wijkström Kolmannella lähteellä -konferenssissa Turussa 8. lokakuuta 2010.
Wijkström hahmotteli ruotsalaisen kansalaisyhteiskunnan päävaiheita 1800-luvulta nykypäivään. Samalla hän muistutti, että tänä päivänä monenlaiset muutokset tulevat samanaikaisesti, toisiinsa sekoittuen. Nykytilannetta leimaavatkin sumentuvat rajapinnat ja erilaiset hybridit toimijat.
Filip Wijkström puhumassa konferenssissa 8.10.2010. Kuva: Mikael Soininen
Lue koko artikkeli!
Chris May: Luova muutos tehdään yhdessä
Creative Partnerships –ohjelma käynnistyi Iso-Britanniassa vuonna 2002. Innovatiivisia ja pitkäkestoisia kumppanuuksia koulujen ja luovien alojen ammattilaisten välillä ylläpitävä ohjelma on ollut menestyksekäs. Se on saanut aikaan poikkeuksellisen muutoksen jo yli 6000 koulussa.
Luoteis-Englantilaisen Curious Minds –organisaation toimitusjohtaja Chris May oivalsi aikoinaan, että parhaissa kouluissa taiteiden paikka on koulutuksen ytimessä. Lapset eivät opi, jos he eivät ole tyytyväisiä tai puitteet oppimiselle ovat huonot. Oppimisen perustana on emotionaalinen hyvinvointi.
Creative Partnerships –ohjelma uskoo, että jokaisella on oikeus oman luovan potentiaalinsa näkemiseen. Luovuus mahdollistaa asioiden rohkean yhdistelyn, ongelmanratkaisun, innovaatiot ja kriittisen pohdinnan. Luovuuden hyödyntäminen oppimisprosessissa voimaannuttaa nuoret näkemään muutoksen mahdollisuudet ja antaa heille niin motivaation kuin luottamuksen viedä läpi positiivinen muutos. Mahdollisuuksien näkeminen motivoi nuoret oppimaan ja pyrkimään kohti tavoitteitaan.
Chris May puhumassa konferenssissa 7.10.2010. Kuva: Mikael Soininen
Kolmannella lähteellä -konferenssin yleisö hurraa Chris Maylle. Kuva: Mikael Soini
Lue koko artikkeli!
Pilottihanke esittäytyy: Liikunnan kehittämishanke - Manner-Suomi
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu koordinoi SLU-alueiden yhteistä hanketta, jossa 16 seuraa eri puolilta Suomea luo omanlaisensa mallin liikunnan hyvinvointipalveluista. Toimintamallissa seurat voivat kehittää omaa organisaatiotaan ja hakea sopivat kumppanit palvelutuotantoon. Keskeistä mallissa on kuntien eri yksikköjen kanssa tehtävä yhteistyö ja selkeiden roolien löytyminen.
Liikunnan kehittämishankkeen 16 pilottiseuraa ovat yleisseurojen ohella voimistelu-, hiihto-, salibandy-, koripallo-, paini-, yleisurheilu- ja uintiseuroja. Tuotetut palvelut ovat liikunnallista kerhotoimintaa tai muita liikuntapalveluja eri ikäryhmille tai erityisryhmille. Hanke käynnistyi syksyllä 2008.
Kohderyhmien kirjo pilottihankkeessa on laaja. Hankkeen pääkohderyhmiä ovat lapset ja nuoret, aikuiset ja erityisryhmät. . Näiden lisäksi pilottihanke ulottuu vuorotyöläisiin, maahanmuuttajiin, työttömiin, lasten ja nuorten vanhempiin sekä työpaikoille. Tärkeänä kohderyhmänä hankkeessa ovat liikkumattomat ja ylipainoiset lapset ja aikuiset, joille moni seuroista järjestää toimintaa. Monet paikallishankkeiden toiminnoista kumpuavat kuntien puutteista eritysryhmien liikunnan järjestämisessä.
Monipuolista yhteistyötä kuntien eri yksikköjen kanssa
Paikallisseurojen hankkeilla on hyvin erilaisia yhteistyökuvioita kunnan eri yksikköjen kanssa. Seurat tekevät yhteistyötä kuntien liikunta-, vapaa-aika-, sivistys-, sosiaali- ja terveystoimien kanssa, ja monella seuralla yhteistyön piiriin kuuluu monta eri hallintoyksikköä.
Pilottihankkeessa mukana olevat seurat ovat poikenneet toisista niin koon kuin palkatun henkilöstön määrän puolesta. Seurojen jäsenmäärät vaihtelevat parin sadan ja useamman tuhannen välillä. Noin puolessa seuroista ei ole ennen hanketta ollut lainkaan päätoimista työntekijää.
Monen seuran hanketoiminta on ollut ns. uudentyyppistä urheiluseuratoimintaa, jossa kilpailullisuutta ei korosteta. Tästä on tullut positiivista palautetta asiakkailta ja lasten vanhemmilta: monet kokevat sille olevan tarvetta nykypäivänä. Esimerkiksi Seinäjoen Seudun Urheilijat järjestää kouluterveydenhuollon kanssa alakouluikäisille lapsille painonhallintaprojektia ”LIKE to move”, joka koostuu lasten liikuntakerhosta, perheliikuntailloista ja vanhemmille suunnatuista luennoista. Heinolan Isku järjestää uinninopetusta niin ala-asteikäisille kuin heidän vanhemmilleen, sekä muille aikuisille. Karhulan Katajaiset ovat järjestäneet lajikokeiluryhmiä liikkumattomille ja ylipainoisille, niska- ja selkäryhmiä sekä voima- ja tasapainoryhmiä. Kohderyhmiä kartoitetaan yhteistyössä terveysasemien kanssa. Valkeakosken Haka järjestää erilaisia liikuntakerhoja koulun yhteyteen. Ilmaiset Liiksa IP –kerhot ovat ilmaisia, niissä tarjotaan lapsille välipala ennen aloitusta ja ne pullistelevat osanottajia. Liikuntaa muuten harrastamattomia lapsia on saatu liikkumaan kerhojen kautta.
Tulokset levitykseen
Hanke päättyy 16 seurassa porrastetusti tammi- ja huhtikuussa 2011. Kahdeksan seuraa on ilmoittanut jatkavansa päätoimisen palkkausta hankeajan päätyttyä. Mitä yhteistä näillä seuroilla on? ”Jatkaville seuroille yhteistä on ollut se, että seuran johto on hyvin sitoutunut hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Johtoryhmä on tukenut palkattua työntekijää ja kehittänyt myös omaa toimintaansa hankeaikana. Kaiken kaikkiaan, toiminta on ollut sen mukaista mitä hankkeen sisältö on edellyttänytkin” kertoo pilottihankkeen projektipäällikkö Kirsi Martinmäki. Jatkavista seuroista osassa on ollut päätoimisia palkattuna aiemminkin, mutta ei kaikissa. Oleellista on ollut, ettei hanke ole ollut irrallinen osa seuran toimintaa.
Joillakin seuroilla hanketoiminnan jatkoa on varjostanut muun muassa se, etteivät vähän tai ei ollenkaan liikuntaa harrastavat aikuiset ole tottuneet maksamaan liikuntapalveluista.
Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään valtakunnallisesti: mukana olevien liikunnan aluejärjestöjen eli SLU-alueiden kautta, sekä SLU:n koordinoiman ”Hyvä seura” –hankkeen kautta. Tämän pilottihankkeen kokemuksia on myös hyödynnetty Itä-Suomeen ja Kainuuseen rakennetussa toisessa liikunnan kehittämishankkeessa, joka aloitti kesäkuussa 2009.
Liikunnan kehittämishanke on kirkastanut seuratason tarvetta palvelutoiminnalle. Kokemukset pilottihankkeesta tulevat auttamaan niin SLU-alueita kuin urheiluseuratasoa.
Hankkeessa mukana olleet kunnat tulevat myös hyödyntämään yhteistyöstä kertyneitä käytäntöjä omassa toiminnassaan. Kuntien kanssa tehty työ onkin ollut yksi hankkeen hedelmällisimmistä tuloksista. ”Yhteistyö on kiihtynyt koko kolmen vuoden ajan, ja niin seurojen kuin kuntien puolelta on tullut lisää avauksia siitä, mitä uusia mahdollisuuksia yhteiselo voikaan tarjota”, kertoo Martinmäki.
Lue lisää Pilotit -sivulta.
Yhteyshenkilö: Kirsi Martinmäki, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, 040 740 3849, kirsi.martinmaki(at)plu.fi
Hyvinvointia liikkeellä
Liikunnan kehittämishankkeen (Manner-Suomi) päätösseminaari SLU-talolla 23.-24.11.2010
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n hallinnoiman pilottihankkeen päätösseminaari. Paikkana SLU-talo 2 krs, Radiokatu 20, 00240 Helsinki. Tilaisuus on maksuton.
Kutsu ja ohjelma tilaisuuteen (pdf),
Ilmoittautumiset suoraan Kirsi Martinmäelle, 040 740 3849, kirsi.martinmaki(at)plu.fi
|
