28.11.2011

Kolmannen lähteen Tarinoita kuntakumppanuudesta -seminaari järjestettiin Tampereella 8.11.2011. Seminaarissa kuultiin eri näkökulmia kuntien ja yhdistysten yhdessä toimimiseen palvelutuotannossa. Tähän uutiskirjeeseen on poimittu sisällöstä case-esimerkit liikunnan saralta: sekä seuran että kunnan näkökulmasta. Nuorisopuolelta mukana on Dynamo-pilottihanke, jossa kehitetään nuorisoalan hyvinvointipalveluja yhteistyössä kunnan kanssa, nuorten ääntä kuunnellen. Entä miten hyvinvointipalveluita voisi suunnitella eri osapuolet parhaiten huomioon ottaen? Siitä toivomme pilottikokeiluja teiltä: Tutustukaa yhteistyöfoorumin malliimme!

Kolmas lähde myös Facebookissa

Tarinoita kuntakumppanuudesta:
Joensuun kaupungin liikuntatoimi: Kunta voi tuoda uusia kohderyhmiä seurojen piiriin
Puotinkylän Valtti: Yhteistyö kunnan kanssa mahdollistaa päätoimisuuden

Pilottihanke esittelyssä:
Dynamo - Yhdessä pohtimalla löytyy monenlaisia tapoja toimia

Kuinka suunnitella palveluja yhteistyössä eri sektoreiden kanssa? Yhteistyöfoorumin malli

CREADEMO - uusi rahoitus luovien alojen tuotekehitykseen

Joensuun liikuntatoimen projektikoordinaattori Heini Lehikoinen: Kunta voi tuoda uusia kohderyhmiä seurojen piiriin

Liikuntatoimi on hallinnollisena elimenä kutistumassa useissa kunnissa. Joensuun kaupunki toteutti aiemmin ohjattuja liikuntaryhmiä kuntalaisille kunnan omien tuntiohjaajien voimin. Nyt kunnallisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on eriytetty, ja palvelut toteutetaan usein yhteistyönä tai ostopalveluna paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa.

”Kunta haluaa tarjota liikuntamahdollisuuksia eritoten niille, jotka eivät muutoin löydä seuroihin: vähän liikkuville ja ylipainoisille lapsille, suuren diabetesriskin aikuisille ja elintapasairaille. Kun löydämme yhteistyökumppanin, järjestämme mielellämme heille asiakkaita. Tavoitamme ihmiset esimerkiksi kouluterveyden, työterveyden, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon kautta”, kertoi liikuntatoimen projektikoordinaattori Heini Lehikoinen.

Palveluja kiinteällä yhteistyöllä

Joensuun kaupungin liikuntatoimi toteuttaa yhteistyössä paikallisen liikuntaseuran, Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry:n, kanssa kaksi ohjattua liikuntaryhmää: erityislasten liikuntaryhmän ja ikäihmisten voima- ja tasapainoryhmän.

”Yhteistyökuviomme on se, että liikuntatoimi tarjoaa tilan ja järjestää ryhmiin osallistujat sosiaali- ja terveystoimen kautta sekä tarvittavat avustajat. Liikuntaseura vastaa ohjaajasta, välineistä ja toiminnan pyörittämisestä Urheilutalon karatesalissa. Seura perii osallistujilta 30 euron maksun, joka kattaa ohjattua liikuntaa kaksi kertaa viikossa puolen vuoden ajan”, Lehikoinen kertoi.

Aktiiviset kyllä tavoitetaan, mutta heikompikuntoiset tai sairastavat ikäihmiset eivät tule liikuntaryhmiin oma-aloitteisesti. ”Siksi teemme kaupungin vanhusten päivätoiminnan kanssa yhteistyötä. Lääkärin lähetteellä pääsee liikkumaan ohjatusti kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelujen päivätoiminnan omassa ryhmässä. Tämän jälkeen voi jatkaa samanlaista harjoittelua seuran toteuttamassa voima- ja tasapainoryhmässä niin pitkään kuin haluaa”, Lehikoinen kuvasi.

Lapsiryhmän osallistujat tulevat päiväkotien ja neuvoloiden kautta. Taustalla on erilaisia diagnooseja, sosiaalisia ongelmia, keskittymisvaikeuksia ja haasteita motorisissa taidoissa. Siksi avustajat ovat tärkeitä. He ovat pääosin opiskelijoita, jotka suorittavat ryhmissä harjoittelujaan osana sosiaali- ja terveysalan, erityispedagogiikan tai luokanopettajaopintojaan.

Seurayhteistyötä tehdään myös Juniori Jokipojat ry:n hankkeessa, jossa seuran palkkaama opintokoordinaattori seuraa ja auttaa urheilijoita opiskelun ja urheilun yhdistämisessä. Liikuntatoimi on auttanut hankkeen hakuprosessissa ja tekee yhteistyötä opintokoordinaattorin kanssa.

Palveluja yksilöityinä ostopalveluina

Liikuntatoimi järjesti hiljattain tarjouskilpailun koskien osaa kunnan järjestämien terveysliikuntaryhmien ohjausta. ”Ohjauspalvelua haettiin 35 ryhmälle. Kilpailutuksen aikana alueellinen liikuntajärjestö yritti aktivoida paikallisia seuroja osallistumaan kilpailutukseen. Usean seuran yhteistyö ohjauspalvelujen toteuttamisessa olisi ollut mahdollinen, mutta yhtään tarjousta ei seuroilta tullut”, kertoi Lehikoinen.

Vuoden mittainen sopimus tehtiin paikallisen yrityksen kanssa. Tässä sopimusmallissa kunta maksaa tilan ja ostaa ohjauksen määrättyihin liikuntapaikkoihin keskusta-alueella.

Ostopalveluna toteutetaan myös liikuntapaikkojen ylläpitoa eri kohteissa ja lajeissa. Sopimuksiin kuuluu esimerkiksi kenttien, ampumaratojen, kiipeilyseinien ja -reittien ylläpitoa sekä järjestyksestä ja kulunvalvonnasta huolehtimista. Joihinkin sopimuksiin sisältyy myös vuorojen jakoa ja vuokrausta, josta seura saa tuloja toimintaansa. Kunnan kanssa neuvotellaan tarvittavista korjauksista.

- Nelli Koivisto

Joensuun kaupungin liikuntatoimen projektikoordinaattori Heini Lehikoinen kuvasi kaupungin yhteistyötä liikuntaseurojen kanssa Kolmas lähde -seminaarissa ”Tarinoita kuntakumppanuudesta” 8.11.2011 Tampereella.

Puotinkylän Valtti: Yhteistyö kunnan kanssa mahdollistaa päätoimisuuden

Itä-Helsinkiläinen jalkapalloseura Puotinkylän Valtti on tehnyt yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa vuodesta 2008. Kolmessa vuodessa yhteistyöverkostot ovat kasvaneet ja päätoimisia tullut lisää. Seura tunnetaan nykyään laajasti Helsingissä. Syitä palvelutoiminnan käynnistämiseen on reippaasti, mutta ainakin yksi pitää olla olemassa ja tiedostettuna laajasti seuran sisällä ennen aloittamista, muistuttaa seuran toiminnanjohtaja Sampo Hulkkonen.

Puotinkylän Valtilla hanke ja hyvinvointipalvelutoiminta lähtivät liikkeelle kunnan tarpeesta: Helsingin liikuntavirasto kysyi seuroilta, ketkä ovat kiinnostuneita nuorten harrasteliikunnasta. 12 seuraa vastasi, neljä osallistui viraston järjestämään tapaamiseen. Valtti oli yksi näistä neljästä, ja tilaisuuden myötä Hulkkonen tutustui kaupungin työntekijöihin.

Helsingin kaupungille oli syntynyt tarve lisätä hallintokuntiensa yhteistyötä. Virastojen alkaessa toimia yhdessä seura oli vahva kumppani, koska sen toiminta oli niin joustavaa. Seuralle toimiminen virastojen välillä ei tuottanut ongelmaa.

”Hankkeen myötä meidät tunnetaan Helsingissä”

Hankkeen käynnistyttyä yhteistyöverkosto alkoi levitä. Kaupungin virastoista Valtti tekee nykyään yhteistyötä liikunta-, opetus-, sosiaali- ja terveysvirastojen sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Yhteistyötahona on mm. Puolustusvoimat, joiden kanssa Valtti toteuttaa Inttikondikseen-ohjelmaa. ”Ohjelman kautta tavoitamme joka vuosi 4200 nuorta helsinkiläistä eli armeijaan menijät. He kävelevät kaikki konkreettisesti ohitsemme ja ojennamme heille mainoksen: 20 eurolla puoli vuotta treenausta ohjatusti, tervetuloa”, kertoo Hulkkonen.

Inttipoikien lisäksi Valtin tavoitteena on saada aikuiset löytämään seuratoiminta. Seura tarjoaa kaupungin henkilöstölle jäsenmaksulla mahdollisuutta osallistua toimintaansa.

Yhteistyö selkeyttää molempien rooleja

Hulkkonen korostaa seurojen vahvuutena erityisesti joustavuutta. Seuralle erilaisten palvelumallien testaaminen ennen lanseerausta ei ole yhtä raskasta kuin se olisi esimerkiksi kunnalle. Paraikaa Valtilla on meneillään kokeilu, vetääkö kuntosaliharjoittelu yläkoululaisia riittävästi puoleensa, kuten koululaisille tehdyssä kyselyssä nousi esiin. 2-3 kuukauden ajan yläasteita kiertää auto, jonka takakontista löytyy kuntosali. Vasta testausjakson jälkeen analysoidaan ja tehdään päätökset jatkosta.

Päätoimisina Valtissa on 8 henkilöä, joista yksi työskentelee Oy:n puolella. ”Yhteistyö kunnan kanssa mahdollistaa päätoimisuuden. Nyt on niitä ihmisiä, jotka tekevät asioita”, Hulkkonen summaa. Seuroissa riittää työtä arkisin klo 17-21, kunnalta löytyy ryhmiä ja työtä ohjaajille myös klo 8-17. Kunta maksaa seuralle ohjaustuen, seura maksaa palkan. Kuvio antaa kunnalle tilan toteuttaa omaa tehtäväänsä eli luoda olosuhteita ja mahdollisuuksia – muitakin kun vain tiloja. Jatkossa suunnitteilla on palkata myös yhteisiä ohjaajia kunnan kanssa.

- Pirita Tolvanen

Sampo Hulkkonen kertoi Puotinkylän Valtin palvelutoiminnasta Kolmas lähde -seminaarissa "Tarinoita kuntakumppanuudesta" 8.11.2011 Tampereella

Dynamo: Yhdessä pohtimalla löytyy monenlaisia tapoja toimia

Dynamo-hankkeessa kehitetään nuorisoalan hyvinvointipalveluita yhteistyössä kuntien kanssa. Nuoret ovat tärkeässä roolissa vaikuttamassa kehitettävien palvelujen sisältöön. Tavoitteena on parantaa yhdeksässä kunnassa lasten ja nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Dynamo-hanke sai alkunsa kentältä kantautuvista toiveista vuonna 2009. Tällä hetkellä paikallisyhdistykset neuvottelevat kuntakumppaniensa kanssa jatkosta eli hankkeen jälkeisestä yhteistyöstä. Palvelutuotteet ovat hahmottuneet lopullisiksi jokaisella yhdistyksellä, ja oman arvioinnin kehittäminen on kaikilla käynnissä.

Kohderyhminä palveluissa ovat lapset ja nuoret. Osa palveluista keskittyy nuorten työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksien parantamiseen, joiden kohderyhmänä ovat 14-19-vuotiaat: 9-luokkalaiset, opintonsa keskeyttäneet, työttömät ja erityistä tukea vaativat nuoret. Koulutus on tärkeässä roolissa. Esimerkiksi Kokkolassa hankkeen yhteistyökumppanina on ollut kaupungin työllisyys- ja aktivointiyksikkö, ja koulutuksia on toteutettu mm. 9-luokkalaisille, ammattiopiston opintoihin ohjaavalle ryhmälle sekä maahanmuuttajaluokan oppilaille.
Nuorten oma toiminta –teemassa kehitetään 7-19-vuotiaiden lasten ja nuorten kerho-, ja yhdistystoimintaa. Molempien teemojen keskiössä on nuorten osallistaminen palveluiden suunnitteluun. Esimerkiksi Muuramessa nuoret ovat järjestäneet lasten ja nuorten harrastemessuja, lavatanssitapahtuman ja hevoskerhon.

Paikallistason tulokset rohkaisevat

Hankkeen tuloksia on helppo nähdä jo nyt. ”Se tapa millä yhdistykset ovat ottaneet nuoret huomioon palveluita suunnitellessa, jää varmasti eloon. Monet kehitetyistä palvelumalleista myös jäänevät toimimaan joka tapauksessa, esimerkiksi erilaiset kerhot”, hankkeen projektipäällikkö Kirsi Airaksinen Nuorten Akatemiasta luettelee.

Hankkeessa on noussut tapetille kuntien asema vahvoina ja itsenäisinä toimijoina. Yhdistysten neuvotteluasema on haasteellinen niihin nähden. Toisaalta hankkeessa on juuri paikallistasolla tullut onnistumisia. Esimerkiksi Jyväskylässä Nuorten Keski-Suomi sai hankkeen myötä uuden kumppanin, kaupungin opetuspalvelut. Yhteistyön turvin yhdistys on lähtenyt rohkeasti kehittämään Lasten Parlamenttitoimintaa, ja kaupungin kanssa neuvotellaan jatkosta.

Osa paikallisyhdistyksistä on profiloitunut tärkeäksi osaajaksi koulumaailman kanssa toimiessa. Toimijoiden oma rohkeus on kasvanut ja osaaminen tunnistettu yhä tärkeämmäksi osaksi kunnan palvelutarjontaa.
Yhdistykset pohtivat, millaiseen muotoon hankkeen tulokset tulisi kirjata, jotta ne saataisiin parhaiten hyödynnettyä muiden nuorisoalan yhdistysten käyttöön. Teemallisesti tulokset liittyvät tuotteistamiseen, toiminnan arviointiin sekä nuorten näkökulman huomioon ottamiseen.

Kuntien ja yhdistysten yhteistyö haasteellista

Yhdistysten palvelutoiminnan jatkosta kuntakumppaniensa kanssa on vielä vaikea sanoa: ”Kunnat ottaisivat mielellään toiminnan kyllä, mutta rahoitus…” naurahtaa Airaksinen. Dynamon kaikki paikallisyhdistykset ovat itsenäisesti neuvotelleet kuntayhteistyönsä hankkeeseen. Hankkeen tuloksena yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyö on saanut uusia muotoja ja painoarvoja. Hyväksi tulokseksi nousee yhdessä tekeminen ja toisten tapojen oppiminen. Nyt pitäisi vain löytyä tahto ja rahoitus yhdessä kehitettyjen toimintojen jatkamiseen.

”Tämmöiset hankkeet nostavat asiat keskusteluun, mikä on hyvä. On paljon asioita jotka näyttävät hyvältä paperilla, mutta vasta käytännössä tehdessä erilaiset reunaehdot nousevat esiin.” Airaksinen pohtii. ”Hankkeen myötä myös kuntien tahtotila on noussut tapetille: Pystyvätkö ja haluavatko kunnat muuttaa totuttuja toimintatapojaan?”

Nuorisoalalla kunnat ja yhdistykset ovat perinteisesti toimineet paljon avustusten ja hankkeiden kautta, mutta se onko alalla hyvinvointipalvelutoiminnalle sijaa, jää nähtäväksi. Taustalla ovat sekä kuntien talous että tahtotila ja priorisointi: Millaisia palveluita kunta haluaa itse tarjota kuntalaisille (joko avustuksilla, ostopalveluna tai omana toimintana) ja mitkä palvelut jäävät järjestöjen oman perustoiminnan vastuulle?

Dynamon esittely Kolmannen lähteen sivuilla
Nuorten Akatemian Dynamon verkkosivut

Kuinka suunnitella palveluja yhteistyössä eri sektoreiden kanssa?

Kolmas lähde haluaa olla mukana edistämässä hyvinvointipalveluiden yhteistä suunnittelua kunnallisella tasolla. Uskomme, että yhteisellä suunnittelulla kuntien ja yhdistysten kesken on mahdollista luoda enemmän avoimuutta palvelujen tuottamiseen ja saada aikaan parempia palveluja kuntalaisille. Kun kunnat yhdistyvät ja palvelurakenteet muuttuvat, on pidettävä huolta siitä, että myös vanhat palvelutuotannon kumppanit pysyvät mukana hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden suunnittelussa. Kolmas lähde on luonut tätä varten yhteistyöfoorumin mallin, jolle kaipaamme pilotoijia.

Yhteistyöfoorumi on Kolmannen lähteen kehittämä malli hyvinvointipalveluiden tuottamisen yhteiseen suunnitteluun kunnan ja yhdistysten kesken. Yhteistyöfoorumi on tapahtuma, jossa laajalla joukolla luodaan kunnan hyvinvoinnin tuottamisen tulevaisuudenkuvaa ja hahmotellaan tehtävienjakoa. Foorumi on myös hyvä tilaisuus tutustua oman alan toimijoihin ja kunnan edustajiin!

Kunnan rooli on keskeinen foorumin järjestämisessä, koska kunta toimii keskeisenä palveluiden ostajana ja järjestäjänä. Kunta tarvitsee työparin yhdistyspuolelta, jotta foorumi onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Palveluita voidaan suunnitella yhteistyöfoorumissa joko yhden alan sisällä (esim. liikuntatoimi ja paikalliset urheiluseurat) tai eri aloja ja sektoreita yhteen tuoden (esim. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi sekä kaikki yhdistykset ja seurat, jotka tuottavat nuorille palveluja). Yhteistyöfoorumista toivotaan muodostuvan toistuva käytäntö, jossa yhteistyötä kehitetään ja laajennetaan.

KIINNOSTUITKO? RYHDY PILOTOIJAKSI!
Tarjoamme tukea ja ohjausta kaikissa vaiheissa!

Ota yhteyttä projektipäälliköihimme ja lähetämme sinulle kokoamamme järjestämisohjeen. Emme toimi fooruminne pääjärjestäjänä, mutta toimimme tukena koko matkan ajan ja meiltä on mahdollista esimerkiksi saada vetäjä tilaisuuden toteutukseen. Kehitämme toteutuneiden yhteistyöfoorumien pohjalta mallia, jossa toivomme teidän toimivan apuna myös foorumin jälkeen.

Etusijalla ovat paikkakunnat, joissa mukana on kehittämisohjelman "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana" toimija. Täältä löydät pilottihankkeet ja niiden toimijat.

CREADEMO - uusi rahoitus luovien alojen tuotekehitykseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt uutta määrärahaa kulttuurin ja luovien alojen tuotekehityshankkeisiin. CreaDemo-raha on kaikille luovan alan tekijöille tarkoitettu konseptointi- sekä proto-, demo- tai pilottivaiheen tukimuoto. CreaDemo-rahoitus hallinnoidaan AVEKin eli Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen kautta.

Infotilaisuudet kahdeksalla paikkakunnalla

Diges ry toteuttaa AVEKin toimeksiannosta marras-joulukuun vaihteessa tiedotuskierroksen CreaDemo-rahoituksesta kahdeksalla paikkakunnalla. Infotilaisuudet järjestetään yhteistyössä alueiden ELY-keskusten kanssa. Infotilaisuudet ovat kaikille avoimia, ja tilaisuudessa käsitellään rahoituksen kriteerit ja hakemuksen sisältövaatimukset sekä käydään keskustelun kautta läpi tapausesimerkkejä sekä mahdollisia CreaDemo-rahoituksen kohteita. Lisätiedot CreaDemo-rahoituksen infokiertueesta

Lisätiedot:
Helena Pekkarinen, helena.pekkarinen(at)diges.info
Kati Uusi-Rauva, kati.uusi-rauva(at)diges.info