|
31.3.2010
Tekijänoikeuskoulutukset Kemissä ja Turussa
Kolmas lähde järjestää taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiin liittyvät konsultoinnit
Kemissä 22.5.2010 klo 12-16
Turussa 27.4.2010 klo 9-16.
Keskeisinä teemoina ovat eri taidealojen tekijänoikeuskysymykset monipuolisesti esitettynä. Konsultoinnit on tarkoitettu ensisijaisesti ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” –kehittämisohjelman osatoimijoille sekä PD-osallistujille, mutta ne ovat avoimia myös muille kiinnostuneille, mikäli mukaan mahtuu.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen riitta.pasanen-willberg(at)teak.fi .
Tarkemmat sisällöt ilmoitetaan lähempänä tapahtumaa tulevat tapahtumat -osiossa
Viisi uutta pilottihanketta aloitti toimintansa vuonna 2009
”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana” -kehittämisohjelma sai kesän ja syksyn 2009 aikana viisi uutta pilottihanketta. Kulttuurin alan hyvinvointipalvelumalleja tuottavat Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitoksen Sosiaalisen sirkuksen hanke sekä Salon kaupungin kulttuuritoimen Hymykuopat-hanke. Liikunta sai kaksi uutta pilottia: Pohjois-Savon Liikunnan hallinnoima Liikunnan kehittämishanke ja Suomen Ladun Terveyttä talviuinnista. Nuorten Akatemian Dynamo-hankkeessa kehitetään palveluita nuorille yhteistyössä nuorten kanssa.
Lisätiedot Pilotit-sivulta
Selvitys kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä julkaistu
Cupore on tuottanut selvityksen kuntien ja kolmannen sektorin yhteistoiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan hyvinvointipalveluiden saralla. Selvityksessä haettiin vastausta kysymyksiin: Miten hyvinvointi ymmärretään kunnissa? Miten kunnissa nähdään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan rooli hyvinvoinnin edistäjinä? Millaisena kunnat näkevät kolmannen sektorin roolin palvelujen tuottajana?
Kevyet organisaatiot, asiantuntemus, asiakaslähtöisyys ja oman alan osaaminen nousivat kuntien mukaan kolmannen sektorin vahvuuksiksi. Erityisen tärkeänä kolmannen sektorin rooli nähdään ennaltaehkäisevien palvelujen ja erityisryhmien palvelujen järjestäjänä. Heikkoina kohtina nähtiin yhdistysten kiinnostuksen puute ja kyvyttömyys kunnan tarvitsemien palvelujen tarjoamiseen. Kunnat peräänkuuluttivat voimakkaasti yhteistyötä eri yhdistysten ja seurojen välille: Tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kolmas sektori pystyisi myös tarjoamaan laajempia palvelukokonaisuuksia, jotka olisivat kunnallekin tarpeellisempia.
Selvitys löytyy Tietoa-osiosta
Minun hyvinvointini –kilpailu on päättynyt
Kolmannen lähteen järjestämä kirjoitus- ja kuvakilpailu ”Minun hyvinvointini” päättyi 15.3. Raati sai tutustuttavakseen 91 erilaista ja hienoa työtä aiheesta. Puhuttelevimman työn tekijä sekä arvonnan voittajat julkistetaan 1.4. Kolmannen lähteen verkkosivuilla. Kilpailun tuotoksia tullaan käyttämään osana hankkeen loppujulkaisua, joka julkistetaan lokakuussa 2010 päätösseminaarin ”Kolmannella lähteellä” yhteydessä.
Pilottihanke esittäytyy: Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta!
Lapin Nuorison Liiton pilottihankkeessa 11 paikallista tai alueellista yhdistystä tuottavat hyvän elämän palveluita kotikunnalleen tai –kaupungilleen. Tarpeet palveluille on kartoitettu yhdessä kunnan tai kaupungin ja niiden nuoriso- ja kulttuurialan edustajien kanssa. Kohderyhminä palveluissa ovat lapset, nuoret, ikääntyneet, muistihäiriöiset ja perheet. Hanke alkoi vuonna 2008 ja päättyy vuoden 2010 loppuun.
Hankkeessa edistetään hyvän elämän perusasioita kuten yhteisöllisyyttä ja eri ikäpolvien välistä kohtaamista. Kulttuurilla on iso osuus palveluissa. Osatoimijoihin kuuluu nuorisoseuroja, kyläyhdistyksiä, kulttuuriyhdistyksiä ja kansantanssi- ja kansanmusiikkiyhdistyksiä. Pilottihanke toimii maantieteellisesti laajalla alueella: osatoimijoita löytyy Torniosta, Hollolasta, Jyväskylästä, Jalasjärveltä, Rovaniemeltä, Pudasjärveltä, Pyhäjärveltä ja Kärsämäeltä.
Tanssia, musiikkia ja toimintaa ikääntyneille
Monella pilottihankkeen osatoimijalla toiminta keskittyy olemassa olevaan tilaan, joka on keskeisellä paikalla yhteisöä. Pyhäjärvellä toimintaa järjestetään Perinnepihassa luonnon keskellä, Hollolan Nuorisoseura ylläpitää yli 100 vuotta vanhaa toimitalo Kukkoa, Kärsämäellä paikkana on Kyläkeskus Syke ja Rovaniemellä Rimpparemmin Tanssitalo. Jalasjärvellä nuorisoseura järjestää Seurantalo Seuralassa nuorille muun muassa yhden yön kulttuurikämppäleirejä. Tarkoituksena on oppia itsenäisyyttä ja sosiaalisuutta – turvallisesti omalla seurantalolla.
Viiden osatoimijan hankkeessa on mukana kansanmusiikkia tai -tanssia (ISOn Tanhuujat, Rimpparemmi ja Saarenkylän Nuorisoseura / Siepakat, Pyhäjärven Nuorisoseura ja Hollolan Nuorisoseura). Teatteria löytyy monesta yhdistyksestä: Esimerkiksi Vojakkalassa teatteria tarjotaan niin lapsille, nuorille, perheille kuin ikääntyneillekin. Ikäihmisille järjestetään muun muassa lomapäiviä (Livokas ry), ukko- ja muistelukerhoja (Arpelan Nuorisoseura) ja päivätansseja (ISOn Tanhuujat). Kulttuuriyhdistys Uusi Askel järjestää päivisin viriketoimintaa, jossa pitkäaikaistyöttömiä saatetaan yhteen ikääntyneiden kanssa.
Kolmannella sektorilla merkittävä tehtävä
Pilottihankkeen vetäjä Maria-Liisa Malvalehto näkee hankkeen palveluiden tuottavan arvokasta jälkeä, koska ihmiset saavat niissä itse osallistua tekemiseen. "Uskon vakaasti kolmannen sektorin mahdollisuuksiin: sektori pystyy pärjäämään muiden rinnalla ja se tekee tärkeää työtä eri ikäisten parissa mahdollistamalla ’avointen ovien periaatteella’ toimintaan osallistumisen tai tuotteistamalla toimintaa kohtuullisilla osallistumiskustannuksilla. Näin osallistumiskynnys madaltuu myös niille, joilla ei ole varallisuutta osallistua.". Erityisen suurena sektorin merkityksen Malvalehto näkee pienten kylien kohdalla, joissa väestöpohja ei riitä kantamaan yritystä, mutta yhdistysten tuottaman palvelutoiminnan kyllä.
Pilottihankkeessa osatoimijoiden palveluille haetaan pitkäjänteisyyttä ja leviämistä omaa jäsenistöä laajemmalle. Hyvänä esimerkkinä hankkeiden toiminnan vakiintumisesta osaksi kuntien tukemaa toimintaa on Saarenkylän Nuorisoseuran Kansanmusiikkikammari, jonka hanke tavoitteellisen kansanmusiikin harrastamisen mahdollistamisesta kaikille ikäryhmille on pääsemässä osaksi taiteen perusopetusta.
Lisätiedot:
Lapin Nuorison Liiton hankkeen verkkosivut
Pilotit-sivulta
Yhteiskunnallinen yrittäjyys
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvava ilmiö Euroopassa, joka tekee tuloaan myös Suomeen. Yhteiskunnallinen yrittäjä pyrkii yritystoiminnalla ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja hakemaan uusia, yhteisöllisesti kestäviä ratkaisuja. Tavoitteena on saada voittoa ja investoida voitto yrityksen toiminnan kehittämiseen.
Kolmas lähde –hanketiimi kävi tutustumassa joulukuussa 2009 yhteiskunnallisiin yrityksiin Isossa-Britanniassa. Britanniassa on meneillään muutokset palvelurakenteissa johtuen valtion suuresta velkaantumisesta. Julkisista palveluista halutaan eroon, ja samaan aikaan on käynnissä kehitys jossa paikallisille organisaatioille halutaan antaa enemmän valtaa ja vastuuta. Hallitus lähti voimakkaasti edistämään yhteiskunnallisia yrityksiä 2000-luvun alussa, ja tällä hetkellä Britanniassa on niitä yli 60 000. Melkein 95% niistä on julkisen palvelun tuottajia. Yhteiskunnallisten yritysten tuottamissa palveluissa korostuu julkisen sektorin palveluihin verrattuna asiakaslähtöisyys, laadun läpinäkyvyys ja valinnan mahdollisuus asiakkaalle.
Suomessa on yhteiskunnallisia ja sosiaalisia yrityksiä
Suomeen rantautui 2000-luvun puolivälissä ”sosiaalinen yrittäjyys”, josta muodostui maassamme työllistämishanke: Kolmasosa sosiaalisten yritysten työvoimasta tulee olla vaikeasti työllistettäviä. Sosiaaliset yritykset eroavat yhteiskunnallisista muutenkin: niiden toiminta muistuttaa enemmän normaalia yritystoimintaa, yhteiskunnallinen muutokseen ei välttämättä tähdätä. Sosiaalisen yrittäjyyden myötä yhteiskunnallinen yrittäjyys jäi vaille huomiota.
Antti Karjalaisen ja Elina Syrjäsen selvityksessä ”Onko Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä?” (2009) tutkittiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntasidonnaisuutta ja toiminnan luonnetta suhteessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden perusajatukseen. Selvityksen tulokset osoittivat, että kolmanneksella pk-sektorin yrityksistä on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen tähtääviä tavoitteita, ja mitä tärkeämpi yhteiskunnallinen päämäärä on, sitä kasvuhakuisempi yrityskin on. Selvitys löytyy täältä (pdf).
Vuonna 2008 Työ- ja Elinkeinoministeriö tilasi ”Hyvän työn manifestin” nostamaan esiin uusia ajatuksia hyvän työn ja työelämän merkityksestä eri sukupolville. Manifestin toimenpidesuositukset liittyivät myös yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen: Yritysten ja niiden merkityksen tunnettuuden lisäämiseen, lainsäädännön muutokseen yhteiskunnallisille yrityksille suotuisammaksi sekä rahoitusmahdollisuuksien kartoittamiseen. Manifesti löytyy täältä (pdf).
Vuonna 2008 perustettiin myös Suomen Yhteiskunnallisten Yrittäjien Yhdistys SYY ry. Se on yhteiskunnallisten yrittäjien ja ilmiöstä kiinnostuneiden oma verkosto.
|
