Hyvinvointipalvelut

Täältä löydät esimerkkejä "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana" -kehittämisohjelman osatoimijoiden hyvinvointipalveluista, joita he ohjelmassa kehittävät. Esimerkit ovat poimittuja "Hanketyön haasteet ja mahdollisuudet" -raportista (pdf, maaliskuu 2010), joka kokosi yhteen kuuden kehittämisohjelmassa mukana olevan pilottihankkeen sen astisia hyviä käytäntöjä sekä opettavia kokemuksia.

 Liikunta

Jääkiekkoseurat työllistävät yhdessä koulujen kanssa

Suomen Jääkiekkoliiton hankkeessa on kehitetty malli kunnan ja seuran yhteistyölle. Seuroissa toimivan ammattimaisen liikunnan osaajan toimenkuvaan yhdistetään esimerkiksi koulunkäyntiavustajan, koulujen liikuntakerhon vetäjän, iltapäivätoiminnan vetäjän tai muu kunnan työ tarpeen mukaan. Työntekijä työskentelee noin puolet työajastaan päivisin kouluissa ja toisen puolikkaan iltaisin tai viikonloppuisin seuroissa. Seura on henkilön työnantaja ja kunta maksaa osuutensa palkkakustannuksista seuralle.

Mallin kautta työllistetään liikunta-alan ammattilaisia. Kunnille toiminta tuo taloudellisuutta, lisäksi he saavat koulunkäyntiavustajan toimeen joustavuutta ja avustajien työn jatkuvuus on turvattu myös kesäajalla. Valtaosa henkilöistä on ollut miehiä, mihin ollaan myös oltu tyytyväisiä naisistuvassa koulumaailmassa. Seura tarvitsee vapaaehtoisten ohjaajien lisäksi liikunnan ammattiosaajia kehittämään seuran tarjoamia liikuntapalveluja ja monipuolistamaan seurassa tapahtuvaa harjoittelua. Seuroissa hyötyjä ovat mm. osaajien saaminen käytännön työhön ja harrastajamäärien kasvumahdollisuus. Kun sama tuttu aikuinen toimii koulussa koulunkäyntiavustajana ja illalla seuratoiminnassa, tuo se lapsille tutun ja turvallisen ympäristön.


Työhyvinvointitoiminta yritysyhteistyön muotona

Suomen Palloliiton hankkeessa seurat tarjoavat yrityksille ja työyhteisöille työhyvinvointia edistäviä palveluja. Palvelut saattavat olla yksittäisiä työhyvinvointipäiviä tai palvelumalleja, joissa pyritään pitkäkestoisemmin tukemaan työyhteisöä liikkumiseen ja esimerkiksi terveyttä edistäviin ravintotottumuksiin. Toiminta voi sisältää sekä toiminnallisia ja liikunnallisia osioita että esimerkiksi luentoja. Palvelujen tavoitteina on työpaikan yhteishengen ja yhteisöllisyyden kasvattaminen, työssä jaksamisen edistäminen, poissaolojen vähentäminen ja pidemmällä aikavälillä myös ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen. Hyvänä käytäntönä on pidetty sitä että osallistujat saavat mukaansa jotain konkreettista, esimerkiksi kävelytestin tuloksen, josta näkevät oman kuntotasonsa.


Ikääntyneet liikkumaan

Ikääntyneille liikunta on tärkeä toimintakyvyn ylläpitäjä. Liikunnalla on sekä fyysisiä että psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Se tuo kestävyyden, lihasvoiman, koordinaation ja liikkuvuuden lisäksi hyvää mieltä ja sosiaalisia kontakteja. Säännölliset ryhmät saavat ikäihmiset lähtemään kotoa muiden pariin. Paremman voiman ja tasapainon myötä myös kaatumis-/loukkaantumisriski pienempi, mikä antaa enemmän rohkeutta lähteä itsenäisesti ulos ja mahdollistaa paremman selviytymisen päivittäisistä toimista.

Ikääntyneille sopivia liikuntalajeja ovat esimerkiksi perinteisten lajien kävelymuodot, kuten kävelyjalkapallo tai kävelysähly sekä norsupallo, jossa jalkapallona käytetään suurta jumppapalloa. Myös erilaiset vesijumpat sekä voimaa ja tasapainoa kehittävät toiminnot ovat hyviä ikääntyville tarjottavia liikuntasisältöjä.


Liikuntatoiminnan vieminen päiväkoteihin ja kouluihin

LIKE-hankkeen (Liikunnan kehittämishanke) puitteissa järjestetään liikunnallisia välitunteja. Liikunnallinen välitunti on koululla pidetty pidennetty välitunti (noin 30 minuuttia). Liikuntaseuran ohjaaja tuo tarvittavat välineet ja kutsuu lapset liikkumaan ja pelaamaan. Lapset saavat keskellä päivää liikuntatuokion, joka auttaa jaksamaan koko koulupäivän. Näin saadaan mukaan myös lapsia, jotka normaalisti eivät harrasta liikuntaa tai osallistu koulupäivän jälkeisiin liikuntaharrastuksiin.

Räätälöidyt liikuntatunnit erityisryhmille

Like-hankkeen puitteissa kehitetään räätälöityjä liikuntatunteja erityisryhmille. Liikuntatuntien tarkoituksena on esimerkiksi tuottaa ryhmälle sopivia kehonhallintaa ja koordinaatiota parantavaa toimintaa sekä antaa motoristen taitojen oppimisessa avustusta luokan opettajille. Erityisliikunnan tuleva suuntaus on saada erityislapset mukaan esimerkiksi normaaliin seurassa järjestettävään liikuntatoimintaan, tarvittaessa avustajan kanssa tai muuten tukien. Tunnit antavat erityislapsille mahdollisuuden onnistumisen elämyksiin ja oman kehonhallinnan kehittämiseen.


Aikuisliikkujille tukea liikuntaharrastuksen aloittamiseen ja jatkamiseen

Miesten metrikerho

Like-hankkeessa mukana oleva Ruokolahden Raju järjestää miehille suunnattua painonhallintakerhoa. Ryhmässä pyritään liikkumaan monipuolisesti. Ohjelmaan kuuluu mm. ravitsemusluento, sisäsoutuun tutustuminen ja lihaskuntotesti. Erityisesti miehille suunnattuun toimintaan on usein helpompi saada osallistujia kuin yleisiin jumppa- ym. toimintoihin. Vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet ovat tärkeä kohderyhmä liikunnan terveyttä edistävien ominaisuuksien vuoksi.

Liikuntaresepti

Yhteistyöllä terveydenhuollon kanssa voidaan tavoittaa myös vähemmän liikkuvia ja tukea heitä liikuntaharrastamisen aloittamisessa. On mahdollista esimerkiksi kehittää seuran yhteistyötä terveyskeskuksen ja työterveyshuollon kanssa ja tarjota tätä kautta henkilökohtaista liikunta- ja terveysneuvontaa. Terveydenhuollon kautta ihmisiä voi ohjata liikuntaneuvontaan, jossa hänelle luodaan henkilökohtaiset tavoitteet ja tavat liikkua. Liikkumisen lisäämistä määräävä ”resepti” yhdistettynä liikuntaseuran tukeen lisää todennäköisyyttä päästä liikkumisen alkuun.


Perheiden ja sukupolvien kohtaamisen tiloja tarjoavia malleja

Perhesähly

Perhesählyssä lapset ja vanhemmat opettelevat sählyn ja salibandyn tekniikkaa ja pelaavat yhdessä. Perhesählystä muodostuu helposti usein isä-poika -sählyä ja toiminnassa on mahdollista kokeilla myös esimerkiksi äideille ja tyttärille järjestettyä sählyä. Pojat ovat usein rajumpia ja taitavampia mailapeleissä ja tytöt jäävät helposti paikallaan seisoviksi puolustajiksi, jos mukana on paljon poikia. Äiti-tytär -sählyssä tytöt uskaltavat paremmin lähteä mukaan peliin.

Ryhmä vähän liikkuville lapsille ja heidän perheilleen

Seinäjoen Seudun Urheilijoissa suunnitellaan ryhmää vähän liikkuville lapsille ja heidän perheilleen. Ohjelmaan kuuluu kerran viikossa kokoontuva lasten liikuntakerho, joka toinen kuukausi luennot aikuisille ja joka kuukausi viimeisellä liikuntakerralla liikkuu koko perhe ohjatusti. Toiminnan tarkoituksena on tutustuttaa perheet positiivisessa hengessä liikunnan iloihin ja terveellisiin elämäntapoihin.

Kulttuuri
Muistelutoiminta: Perinnekerho dementiakodin asukkaille

Pyhäjärven Nuorisoseuran Hiidenkirnu-hankkeessa järjestetään viikoittaista säännöllistä perinnekerhoa yhteistyössä Suomen Dementiayhdistyksen ylläpitämän Karpalokodin kanssa ja sen asukkaille. Hiidenkirnu-hankkeen perinnekerhon toteutuksessa hyödynnetään paikallisten senioreiden perinnetaitoja ja arvostetaan näin heidän kokemustaan. Moniaistisuutta hyödyntävässä muistelutoiminnassa voidaan esimerkiksi puheen, laulun, kuvien, äänien tai esineiden kautta käsitellä erilaisia vanhoja tapoja ja tekemisiä. Kerhon osallistujat on helppo saavuttaa, koska he ovat hoitokodin asiakkaita.


Kulttuurihoitopakkaukset ja –suunnitelmat: Taiteen ammattilaisten hyvinvoinnin ketjureaktio

Hymykuopat hankkeessa tuotetaan soveltavan- ja yhteisötaiteen prosesseja senioriväestön kotona asumista tukeviksi palveluiksi sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaille laadittavien kulttuurisuunnitelmien toteuttamiseksi. Toiminnan kautta tuetaan senioriväestön kotona asumista ylläpitämällä toimintakykyä erilaisten kulttuurihoitopakkausten kautta sekä hoitolaitoksissa olevien vanhusten hyvää oloa ja arvokasta elämää. Toiminnan kautta vaikutetaan myös laitostyön arkeen, mitä kautta voidaan vaikuttaa laitosten hoitajien työhyvinvointiin. Kulttuurinen työote voidaan nähdä hoitolaitoksissa myös kilpailukykytekijänä hyvästä työvoimasta kilpailtaessa. Toiminta on nähty tärkeäksi varsinkin laitosten johtoportaassa. Haasteena on laitosten henkilökunnan sitouttaminen ja saaminen mukaan toimintaan.


Siirrettävät elämystilat vievät hyvinvointia laitoksiin

Siirrettävien elämystilojen kautta voidaan tarjota virikkeitä ja elämyksiä ja lisätä laitosten asukkaiden elämänlaatua tuomalla vaihtelua laitoksen arkeen. Siirrettävyys mahdollistaa toiminnan viemisen sellaisiin paikkoihin ja laitoksiin, joilla itsellään ei ole resursseja rakentaa esimerkiksi aistitiloja tai muita virikkeellisiä tiloja. Toimintaa on myös helppo monistaa. Hymykuopat -hankkeessa on syntymässä kolme erilaista liikuteltavaa kuvataiteilijoiden tekemään pakkia, elämysmatkalaukkua: 1) lasten sairaaloihin tarkoitettu viriketoiminnan ja kauniin ympäristön pakki, 2) päiväkeskuksiin tarkoitettu viriketoimintapakki sekä 3) dementikoille rakennettavat elämystilat, missä aistien kautta saadaan virikkeitä ja hyvän elämän tuntemuksia.


Toimintaterapeutin ja taiteilijan osaamisen yhdistäminen erityishuomiota vaativien lasten tukemiseen

Hymykuopat -hankkeessa kehitetään toimintaterapeutti - taiteilija -työparitoimintaa oppimisvaikeuksia omaavien lasten tueksi. Toiminta tapahtuu pienryhmissä ja se viedään lasten omaan elinpiiriin, päiväkoteihin ja kouluihin. Pienryhmissä viedään läpi muutaman viikon prosessi, jossa käydään läpi sekä motorisia että sosiaalisia taitoja. On paljon eri tavoin oireilevia lapsia, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole yksilöterapian tarpeessa, mutta tarvitsisivat jonkinlaista tukea. Taiteilijan ja toimintaterapeutin osaamisen ja tietotaidon yhteenliittäminen luo uudenlaisia mahdollisuuksia ja näkökulmia toimintaan.


Sirkuksen keinoja hyvinvoinnin edistämiseksi

Sirkus on koettu hyväksi hyvinvointipalvelun sisällöksi ja sen kautta voidaan edistää monipuolisesti hyvinvointia. Sirkuksen kautta voidaan tarjota merkityksellisiä ja voimauttavia kokemuksia, jotka kehittävät sekä yksilöllisyyttä että yhteisöllisyyttä ryhmässä toimimisen avulla. Sirkus tarjoaa erilaisia elämyksiä oman kehon hahmottamiseen ja sen avulla voidaan murtaa kommunikaatioon liittyviä esteitä.

Sosiaalinen sirkus

Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus järjestää Helsingissä ja Vantaalla pitkäkestoista sirkusopetusta marginaaliasemassa oleville nuorille lähiöissä, Oulun Tähtisirkus järjestää maahanmuuttajataustaisille ja kantasuomalaisille koululaisille sirkusopetusta osana koulupäivää ja Espoon Esittävän taiteen koulu (ESKO) järjestää sirkusopetusta kehitysvammaisten oppilaiden ryhmälle.
Sirkustoiminnan kautta voidaan tuoda pitkäjänteisen ja tavoitteellisen harrastustoiminnan kautta nuorten elämään luotettavien aikuisten ja sosiaalisen yhteisön tuki. Lasten kanssa päivittäin työskenteleviltä ammattiosaajilta sirkusohjaajat saavat tärkeää tukea ja tietoa, sillä lapsilta palautetta on joskus vaikeaa saada. Tällöin myös opettajat ja lapset voivat löytää toisistaan uusia puolia. Esimerkiksi koulussa hankala lapsi saattaa olla hyvin lahjakas jossain sirkuksen lajissa ja tämän näkeminen voi auttaa opettajaa kohtaamaan lapsen eri tavalla.

Naurava sirkus

Vojakkalan nuorisoseuran Jokivarren kämppä -hankkeessa järjestetään sirkustemppukoulua alle kouluikäisille sekä ala- ja yläasteikäisille. Ryhmissä liikutaan, leikitään ja tehdään temppuja sekä erilaisia sirkusvälineitä että omaa kehoa hyödyntäen. Kerhon avustavina ohjaajina hyödynnetään lähialueen oppilaitosten vapaa-ajan ohjaaja- ja yhteisöpedagogiopiskelijoita. Opiskelijat voivat saada kokemuksen lisäksi osasuorituksia opintoihinsa.

Nuoriso

Perinteiden vaaliminen yhteisöllisyyden rakennusaineena

Perinnevirkku

Sydänmaankylän Kyläseuran toteuttamassa Perinnevirkku-hankkeessa toiminnan ytimenä on lasten ja ikääntyneiden monipuolinen vuorovaikutus ja perinteiden siirtäminen sukupolvien yli yhdessä tekemällä ja oivaltamalla. Lasten ja seniorien yhteistä vapaa-ajan toimintaa on kehitetty perustuen erilaisiin teemoihin kuten lelut, leikit ja tarinat. Hankkeessa on mm. järjestetty ikääntyneiden elämäntarinoita sekä lasten ja lapsuuden tarinoita kokoavia tilaisuuksia. Perinnetyöllä vaalitaan ja voimistetaan paikallista kulttuuria perinteistä oppien ja uutta luoden.

Kansanmusiikkikammari

Saarenkylän Nuorisoseura Siepakoiden Kansanmusiikkikammari-hankkeessa kehitetään musiikinopetusta ammattiopettajan voimin. Tarkoituksena on lisätä kansanmusiikin harrastamista siten, että tavoitteellinen harrastaminen on mahdollista kaikilla ikäryhmillä taito- ja lähtötasoon katsomatta. Kansanmusiikkiryhmässä mm. tutustutaan suomalaiseen ja skandinaaviseen kansanmusiikkiperinteeseen sekä maailmanmusiikkiin, kansanlaulukerhossa tutustutaan kansanlaulutekniikoihin ja kansanlauluperinteeseen, 2-rivisryhmissä tutustutetaan oppilaat lappilaiseen ja peräpohjolaiseen pelimanniperinteeseen. Toiminnan kautta luodaan paikallista identiteettiä ja ylläpidetään perinteiden osaamista.


Maaseudun ja haja-asutusalueiden haasteisiin tarttuvia malleja

Useissa pilottihankkeissa pyritään vastaamaan erilaisiin maaseudun ja haja-asutusalueiden asettamiin haasteisiin palvelujen tuottamisessa. Useat Suomen kunnat ovat maantieteellisesti laajoja alueita, joissa saattaa olla useita erillisiä, toisistaan kaukana olevia, kuntakeskuksia. Pitkät välimatkat asettavat oman haasteensa ihmisten tavoittamiselle ja palveluihin osallistumiselle.

Kyläkoulut ja nuorisoseurantalot toimivat tärkeinä kohtaamisen tiloina ja tilaisuuksien järjestämisen paikkoina: maaseudulla yhteisiä kohtaamisen tiloja on usein vähän. Kunnissa lakkautetaan kyläkouluja ja pahimmassa tapauksessa myydään niitä yksityiskäyttöön. Tällöin kylästä saattaa kadota viimeinenkin alueen asukkaiden kohtaamisen tila.

Kokonaiskoulupäivä

Hymykuopat-hankkeen Muussaaren kyläkoulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa tuodaan kulttuurisisältöä ja liikuntamahdollisuuksia kyläkoulun oppilaille neljänä päivänä viikossa. Tarkoituksena on tarjota lapsille koulupäivän jälkeen mahdollisuus leikkiin ja ikätovereiden seuraan sekä uusien asioiden kokeiluun tieteen, taiteen ja liikunnan alalta. Ideana on kokonaiskoulupäivä: kaikki lapset jäävät iltapäiväkerhoon, jonka jälkeen heidät kuljetetaan kotiin. Toimintamalli tuo kunnalle säästöjä koulukuljetusten yhdenmukaistamisen kautta. Lapsia ei tarvitse kuljettaa iltaisin harrastuksiin kauas keskustaan eikä vanhempien tarvitse järjestää hoitajaa iltapäiväksi.