Nelli Koivisto

Kansalaisjärjestöillä on monia erilaisia rooleja, ja ne lähestyvät yhteiskunnallisia kysymyksiä monista näkökulmista. Kokonaistoiminnan määrä on 15 miljoonaa jäsentä. Pääpaino on toiminnassa, jota varten yhdistys tai järjestö on perustettu - harrastamista, yhdessäoloa, osallistumista, vaikuttamista, vertaistukea varten. Kansalaistoiminnan kokonaiskuvassa palvelujen tuottaminen on vain pieni osa.

Aaro Harju kertoi kansalaisjärjestöjen eri rooleista ja logiikoista. Valokuvaaja Riikka Hurri

Järjestöjen palvelutuotantoa tarkasteltaessa on tärkeä erottaa kaksi asiaa: ”On niin sanottu järjestön normaali toiminta, jolloin puhutaan järjestön sisäisestä jäsenlähtöisestä toiminnasta tai jäsenpalveluista, esimerkiksi tiedotuksesta ja koulutuksesta. Tämä sisäinen toiminta rajataan ulos, kun puhutaan asiakkaille suunnatusta vastikkeellisesta palvelutuotannosta”, eritteli Kansalaisfoorumin pääsihteeri FT Aaro Harju.

Tietyt järjestöt ovat kehittyneet hyvin ammattimaisiksi palveluntuottajiksi. ”Kansalaisjärjestökentässä palvelutuotanto on merkittävintä sosiaali- ja terveyspuolella. Pääkohderyhmä ovat kunnat. Palvelulle on määritelty tietty hinta, ja siitä maksetaan tietty korvaus”, Harju kuvasi.

Verkostotapaaminen keräsi kokoon yli sata osallistujaa. Valokuvaaja Riikka Hurri

Kolmas lähde –hanke on koonnut 12 yhdistyskehittäjää tukemaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistyksiä palvelutoiminnan haasteissa. Yhdistyskehittäjät ovat alojensa ammattilaisia ja tuntevat yhdistysmaailman ominaispiirteet ja monialaiset mahdollisuudet. Yhdistyskehittäjä voi auttaa esimerkiksi palvelujen ideoinnissa, verkostojen rakentamisessa, rahoituksen haussa, tuotteistamisessa, markkinoinnissa tai myyntityössä.

Yhdistyskehittäjissä on paitsi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen edustajia, myös sosiaali- ja terveysalan, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tuntemusta. "Valmennus on osoittanut, että eri aloilta tulevien sparraajien ja yhdistysten kohtaamiset ovat erittäin antoisia. Vahvan kulttuurialan taustan omaava sparraaja kykenee tuomaan tuoretta näkökulmaa liikuntaseuralle. Samoin liikunta-alalta kokemuksensa ammentaneella sparraajalla on paljon annettavaa esimerkiksi nuorisoalan yhdistykselle”, kertoo Kolmannen lähteen projektipäällikkö Taneli Tiilikainen.

Kolmas lähde toivoo lämpimästi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistysten hyödyntävän 12 yhdistyskehittäjää palvelutoimintansa kehittämisessä!

Useimmilla meistä on jonkinlainen käsitys siitä, että alueelliset ELY-keskukset tukevat yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä. Mutta mitä palveluja ELY-keskukset tarjoavat yhdistyksille? Tähän kysymykseen vastaa tuorein selvityksemme ”ELY-keskukset ja yhdistykset – Kolmannen sektorin palveluliiketoiminnan kehittämisen tuki alueellisissa ELY-keskuksissa”. Selvitys kuvaa ELY-keskusten palvelutarjotinta yhdistyksille erityisesti tilanteissa, joissa yhdistys kehittää palveluliiketoimintaansa.

Lataa selvitys Tietoa-osiosta

Diges ry on tuottanut Kolmas lähde -hankkeelle selvityksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) osaamisen kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvistä palveluista yhdistysmuotoisille toimijoille. Tavoitteena on tuoda yhdistysten tietoisuuteen ELY-keskusten palveluja sekä herättää keskustelua siitä, missä määrin ne ovat tai voisivat olla myös yhdistysten käytettävissä.

Taneli Tiilikainen

Ihmisten liikkumattomuus on haaste muuallakin kuin Suomessa. Kolmannen lähteen liikunta-alan projektipäällikkö osallistui maaliskuussa Kööpenhaminassa SportVision -konferenssiin, jossa esiteltiin muun muassa tutkimusta liikunnan vaikutuksesta ihmisten tulotasoon. Liikkumisen määrän nostamiseksi peräänkuulutettiin paikallistason yhteistyötä sekä monipuolisesti erilaisiin toimijoihin satsaamista.

Kolmas lähde käynnistää syyskuussa 2012 maksuttoman Polku II –koulutuksen, joka tuo samaan pöytään sekä yhdistysten että kuntien toimijat. Mukana on yhdistysten ja kuntien yhteistä työskentelyä sekä osioita, joissa kehitetään yksinomaan yhdistysten palvelutoimintaa.

”Yhdistyksille koulutus antaa mahdollisuuden päästä keskeisen yhteistyökumppanin, eli kunnan, kanssa vuoropuheluun”, kertoo koulutuksen suunnittelija Nelli Koivisto. ”Sen lisäksi osallistujat saavat räätälöityä sparraustukea oman yhdistyksensä palvelutoiminnan kehittämiseen, asiantuntijaluentoja sekä uusia verkostoja. Tällaista kokonaisuutta saa harvoin maksutta mistään”, Koivisto korostaa.

Kunnille koulutus antaa konkreettisia esimerkkejä tuloksellisesta yhteistyöstä yhdistysten kanssa. ”Kunnat joutuvat jossain määrin karsimaan omaa palvelutuotantoaan, ja yhdistyksillä löytyy tähän ratkaisuksi vahvaa osaamista. Kuntien edustajat tulevat saamaan koulutuksessa konkreettisia esimerkkejä toimivista kumppanuusmalleista yhdistysten kanssa.”

Yhdistykset: Lisätiedot ja haku koulutukseen 31.5. mennessä

Kunnat: Lisätiedot ja ilmoittautuminen koulutukseen 31.5. mennessä

Arsi Veikkolainen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen painopiste on siirtymässä vahvasti kohti ennaltaehkäisyä. Siihen kaivataan muita aloja tueksi – ja asennemuutosta. Haasteita riittää: Miten eri alojen toimijat saataisiin istumaan saman pöydän ääreen? Tai asiakkaat osallistumaan palveluntuotantoon? Onko järjestötyöllä sijaa hyvinvoinnin kokonaisuudessa kuntatasolla? Kolmannen lähteen nuorisoalan projektipäällikkö listaa huomioitaan ajankohtaisesta keskustelusta.

Kävin kuuntelemassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) alueellista tilaisuutta Espoossa. Tilaisuudessa puhuttiin paljon edistävästä ja ehkäisevästä toiminnasta, yhdistysten tekemän työn merkityksestä ja aidosta osallisuudesta. Välillä pohdinkin, olenko lainkaan sosiaali- ja terveysalan tilaisuudessa.

Talviuinti tuo harrastajalleen virkeyttä, laittaa veren kiertämään, vähentää stressiä ja rentouttaa. Siksi Suomen Ladun pilottihankkeessa lähdettiin vuonna 2009 tuotteistamaan sitä hyvinvointipalveluksi työyhteisöille. Seitsemän avantouintiseuraa eri puolilta Suomea lähtivät mukaan hankkeeseen, jossa hyvinvointipalveluita päätettiin pyörittää vapaaehtoisten voimin.

Pirita Tolvanen

Akavan erityisalojen ja Suomen Mielenterveysseuran 7.3.2012 järjestämässä Onnea elämään – ja säästöjä! - tilaisuudessa käsiteltiin hyvinvointipalvelujen teemaa monen eri alan esimerkin näkökulmasta. Tilaisuudessa patistettiin kuntapäättäjiä kiinnittämään huomiota pienten erityisalojen innovatiivisiin keinoihin torjua syrjäytymistä. Ongelmien ehkäiseminen ennalta on halvempaa kuin korjaaminen. Julkisen palvelupaletin pohdinnassa tulee hyödyntää palvelumuotoilua ja ottaa aidosti huomioon asiakkaan näkökulma.

Pirita Tolvanen

Hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa. Kunnat kääntävät katseensa niin yhdistyksiin kuin yrityksiin. Miksi palvelutuotantoa ylipäänsä tehdään eri toimintamuodoissa? Mitkä ovat niiden ominaispiirteet? Kolmas lähde on jäsentänyt alla kuvattuun nelikenttään erilaisten palveluntuottajien ominaispiirteitä, lähtökohtia ja toimintamuotoja. 

Kehittämisohjelmassa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana” testataan uusia palvelumalleja noin 150 yhdistyksessä vuosina 2007-2013.

Taneli Tiilikainen

”Sosiaali- ja terveyssektorin halu kasvaa on estettävä,” avaa Asikkalan kunnanjohtaja Juri Nieminen puheenvuoronsa liikuntatoimen neuvottelupäivillä 15.2. Tampereella. Sosiaali- ja terveyssektori pyrkii ratkaisemaan kaiken kalliilla, eikä siellä ole samalla tavalla osaamista ennaltaehkäisevästä toiminnasta kuin esimerkiksi vähillä varoilla toimivalla liikuntasektorilla. ”Elämäntapasairauksia hoidetaan lääkkeillä, eikä muuttamalla elintapoja. Se tulee kalliiksi.”

Nelli Koivisto

Kun mietitään palveluita vapaa-ajalle, tulee huomioida ihmisten arjen rytmi sekä ajan rooli. Menestyäkseen myös hyvinvointipalveluiden tulee punoutua osaksi ihmisten arkea.

Digitaalinen tekniikka synnyttää uuden liiketoiminnan muodon, rytmiliiketoiminnan. Sen menestys perustuu tiettyyn säännönmukaisuuteen ihmisten arjen rytmeissä sekä joustavaan ajankäytönmuotoon. Esimerkkejä rytmiliiketoiminnasta ovat digi-TV, tekstarit, chattailu – ja vaikkapa sauvakävely.

Lue koko artikkeli Pienyrityskeskuksen sivuilta

Alkuvuodesta 2012 uutiskirjelistalle liittymisen ja sieltä eroamisen kanssa on ollut ongelmia. Jos olet liittynyt listalle mutta uutiskirjettä ei kuulu (tai vastaavasti jos olet eronnut listalta mutta uutiskirje tulee silti), laitathan sähköpostia osoitteeseen pirita.tolvanen(at)aalto.fi! Pahoittelemme tästä aiheutunutta vaivaa!

Nelli Koivisto

Väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet yhdistettynä rajallisiin resursseihin ovat haasteita, jotka koskettavat sekä Suomea että Iso-Britanniaa. Monet yhteiskunnalliset ongelmat altistetaan standardiratkaisuille läpi maan. Ongelmat ovat kuitenkin usein yksilöllisiä. Hankinnoissa ollaankin siirtymässä yhä enemmän siihen, että maksetaan tuloksista. Esimerkiksi työllisyysohjelmaan osallistuville yhteiskunnallisille yrityksille maksetaan sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät auttamaan sosiaalituilla eläviä ihmisiä siirtymään työelämään.

Lue koko artikkeli Pienyrityskeskuksen sivulta

Polku I -koulutus käynnistyi marraskuun lopulla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa Helsingissä. Mukana on 30 osallistujaa eri alojen yhdistyksistä ja järjestöistä. Monipuoliseen joukkoon kuuluu toimijoita niin taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön parista kuin maahanmuuttaja- ja pakolaistyöstä sekä kylätoiminnan kehittämisestä.

Mukana ovat mm. Sorin Sirkuksesta Tampereelta Tytti Vesamäki sekä Puistolan urheilijoista Helsingistä Jouni Leppäsaajo. Sorin Sirkuksessa mietitään parhaillaan, minkälaisia palvelutuotteita sosiaalisen sirkuksen ympärille voisi kehittää. Puistolan urheilijat lähti mukaan koulutukseen saadakseen uusia työkaluja, joiden avulla seuran vahvaa osaamista voisi tarjota myös kuntapuolelle.

Lue artikkeli "Sorin sirkus on mukana kehittämässä sosiaalista sirkusta"

Lue artikkeli "Puistolan urheilijoilla riittää annettavaa yrityksillekin"

Suomalaisen Työn Liitto julkisti 13.12.2011 Yhteiskunnallinen yritys –merkin edistämään yhteiskunnallista yritystoimintaa Suomessa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat markkinoilla toimivia yhteisöjä, joiden toiminnan tarkoituksena on jonkin yhteiskunnallisen tehtävän hoitaminen – kannattavan liiketoiminnan avulla. Yhteiskunnalliset yritykset eivät ensisijaisesti pyri maksimoimaan omistajiensa tuottoja, vaan sijoittavat pääosan voitostaan toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen.

Yritysten lisäksi myös yhdistykset ja osuuskunnat voivat hakea merkkiä, kunhan yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit vain täyttyvät. Esimerkiksi moni palvelutoimintaa tekevä yhdistys voi hyvinkin täyttää nämä kriteerit jo nyt liiketoimintansa osalta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallimaassa Isossa-Britanniassa yhteiskunnallisia yrityksiä toimii paljon julkisten palveluiden tuottajina. Niistä moni on aloittanut palvelutoimintaa tekevänä yhdistyksenä. Yhteiskunnallinen yritys arvopohjaisena yritysmallina voi olla myös hyvä vaihtoehto niille yhdistyksille, jotka pohtivat liiketoimintansa yhtiöittämistä.

Pirita Tolvanen

Joensuussa kehitetään mittaukseen pohjautuvaa työhyvinvointipalvelumallia, jonka tulokset ovat olleet poikkeuksellisen hyviä ja herättäneet kiinnostusta muillakin paikkakunnilla. Pilottiryhmänä palvelussa on toiminut Joensuun päiväkotien henkilöstö. Pitkäjänteisessä palvelumallissa avaintekijöitä ovat muun muassa kuntotestien ja mittausten teko palkallisella työajalla, osallistujien henkilökohtaiset haastattelut ja keskittyminen fyysistä kuntoa laajempaan hyvinvoinnin parantamiseen.

Joensuun Katajan yleisurheiluosaston kehittämä hyvinvointipalvelu perustuu stressimittaukseen, joka suoritetaan Firstbeat-sykevälimittausjärjestelmällä. Järjestelmä on kehitetty Suomessa, alun perin hiihtomaajoukkueen kilpaurheilukäyttöön. Palvelun tulokset ovat olleet hyviä: keskimääräinen paino on tippunut noin 5kg/hlö, koetut kivut ovat vähentyneet lähes 50%, projektiin osallistuneista tupakoijista 90% on lopettanut tupakoinnin projektin aikana, stressin ja palautumisen suhde on parantunut jne.

Kolmas lähde haluaa olla mukana edistämässä hyvinvointipalveluiden yhteistä suunnittelua kunnallisella tasolla. Uskomme, että yhteisellä suunnittelulla kuntien ja yhdistysten kesken on mahdollista luoda enemmän avoimuutta palvelujen tuottamiseen ja saada aikaan parempia palveluja kuntalaisille. Kun kunnat yhdistyvät ja palvelurakenteet muuttuvat, on pidettävä huolta siitä, että myös vanhat palvelutuotannon kumppanit pysyvät mukana hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden suunnittelussa. Kolmas lähde on luonut tätä varten yhteistyöfoorumin mallin, jolle kaipaamme pilotoijia.

Yhteistyöfoorumi on Kolmannen lähteen kehittämä malli hyvinvointipalveluiden tuottamisen yhteiseen suunnitteluun kunnan ja yhdistysten kesken. Yhteistyöfoorumi on tapahtuma, jossa laajalla joukolla luodaan kunnan hyvinvoinnin tuottamisen tulevaisuudenkuvaa ja hahmotellaan tehtävienjakoa. Foorumi on myös hyvä tilaisuus tutustua oman alan toimijoihin ja kunnan edustajiin!

Nelli Koivisto

Liikuntatoimi on hallinnollisena elimenä kutistumassa useissa kunnissa. Joensuun kaupunki toteutti aiemmin ohjattuja liikuntaryhmiä kuntalaisille kunnan omien tuntiohjaajien voimin. Nyt kunnallisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen on eriytetty, ja palvelut toteutetaan usein yhteistyönä tai ostopalveluna paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa.

”Kunta haluaa tarjota liikuntamahdollisuuksia eritoten niille, jotka eivät muutoin löydä seuroihin: vähän liikkuville ja ylipainoisille lapsille, suuren diabetesriskin aikuisille ja elintapasairaille. Kun löydämme yhteistyökumppanin, järjestämme mielellämme heille asiakkaita. Tavoitamme ihmiset esimerkiksi kouluterveyden, työterveyden, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon kautta”, kertoi liikuntatoimen projektikoordinaattori Heini Lehikoinen.

Pirita Tolvanen

Itä-Helsinkiläinen jalkapalloseura Puotinkylän Valtti on tehnyt yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa vuodesta 2008. Kolmessa vuodessa yhteistyöverkostot ovat kasvaneet ja päätoimisia tullut lisää. Seura tunnetaan nykyään laajasti Helsingissä. Syitä palvelutoiminnan käynnistämiseen on reippaasti, mutta ainakin yksi pitää olla olemassa ja tiedostettuna laajasti seuran sisällä ennen aloittamista, muistuttaa seuran toiminnanjohtaja Sampo Hulkkonen.

Puotinkylän Valtilla hanke ja hyvinvointipalvelutoiminta lähtivät liikkeelle kunnan tarpeesta: Helsingin liikuntavirasto kysyi seuroilta, ketkä ovat kiinnostuneita nuorten harrasteliikunnasta. 12 seuraa vastasi, neljä osallistui viraston järjestämään tapaamiseen. Valtti oli yksi näistä neljästä, ja tilaisuuden myötä Hulkkonen tutustui kaupungin työntekijöihin.

Sampo Hulkkonen kertoo Puotinkylän Valtin yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa.

Aika: 1.12.2011 klo 9-13
Paikka: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus, Arkadiankatu 28, 00100 Helsinki, Ylläs-luokka (5. krs)
Asiantuntija: Mikko Tapanainen, Simigroup Oy

Koulutus on tarkoitettu yhdistysten ja seurojen työntekijöille. Käsiteltäviä teemoja ovat liiketoimintasuunnittelun, tuotteistamisen ja hinnoittelun perusteet.

Tutustu ohjelmaan

Koulutus on osa Polku I -koulutusohjelmaa. Polku-koulutusohjelmista avataan joitakin osioita tai päiviä avoimiksi myös muille. Tutustu muihin avoimiin koulutuspäiviin

Ilmoittautuminen 24.11.2011 mennessä: ulla.karhu(at)aalto.fi
Huom. osallistujamäärä rajoitettu! Mukaan mahtuu kymmenen ensimmäiseksi ilmoittautunutta.