Pirita Tolvanen

Joensuun Popmuusikot ry järjestää Ilosaarirockia, Vekararokki-lasten rockfestivaalia, Rokumentti-elokuvafestivaalia, jakaa apurahoja paikallisille muusikoille ja edistää tapahtumien ohella myös paikallista kulttuurielämää kulttuurikeskus Karjalantalon ja Kerubin muodossa. Muotona heillä on ’hybridikonserni’; yhdistys joka omistaa kaksi osakeyhtiötä ja jolla on oma rahasto. Vapaaehtoisuus on yksi tärkeimmistä arvoista. Voiko tuottava elinkeinotoiminta kuitenkin vaarantaa yleishyödyllisyyden?

Markku Pyykkönen kertoi Joensuun Popmuusikoiden toimintalogiikasta. Valokuvaaja Riikka Hurri

Joensuun Popmuusikot ry on perustettu vuonna 1971 yhtä asiaa varten: Ilosaarirock-festivaalin järjestämistä. Yhdeksi Suomen suurimmaksi festivaaliksi kasvanut Ilosaarirock järjestetään tänä kesänä Joensuun Laulurinteellä 41. kerran. Vuosien varrella yhdistyksen toiminta on paitsi kasvanut, myös monipuolistunut roimasti. Yhteisliikevaihto yhdistyksellä ja sen omistamilla yhtiöillä, toiminnanjohtaja Markku Pyykkösen kuvaamalla hybridikonsernilla,  on yhteensä 5 miljoona euroa, ja se työllistää 40-50 ihmistä.

Yhdistys kouluttaa paikallisia muusikoita, hankkii heille enemmän keikkoja, jakaa avustuksia, toteuttaa erilaisia kehittämishankkeita ja tuottaa useita festivaaleja. Kaiken tekemisen ytimessä on ammattimaisuuden ja harrastajamaisuuden yhdistäminen. ”Elämme joka päivä sen kanssa, mikä on elinkeinotoimintaa, mikä kansalaistoimintaa, mikä yleishyödyllistä”, kertoo Pyykkönen.

Vapaaehtoisuus  kaiken pohjana

Ilosaarirockin yhtenä tärkeänä kulmakivenä on vapaaehtoisuus. Tapahtumaa tekemässä on noin 1600 vapaaehtoista joka vuosi. Tämä on festivaalille kaiken pohja, josta se on jo vuosia sitten ponnistanut, ennen kuin Ilosaarirock tulkittiin elinkeinotoiminnaksi.  Yhtiövetoisena festivaalin toteuttaminen ei suurilla vapaaehtoismäärillä olisi mitenkään mahdollista. Arvot sanovat vastaan.

Popmuusikot on ollut neljä tilikautta elinkeinoverotuksen piirissä Ilosaarirockista. Kaikki muut yhdistyksen tapahtumat, toimet ja hankkeet ovat yleishyödyllistä sekä verovapaata.  Tuloslaskelmassa yhdistyksen tuotto on Ilosaarirockin tuottoa. Ilman festivaalin taloudellista onnistumista yhdistys ei pysty järjestämään muuta, yleishyödyllistä toimintaa tämän päivän mittakaavassa. Yhdistyksen yhdeksän hengen henkilökunnan palkkakuluja jaetaan yleishyödyllisen toiminnan ja rock-festivaalin kesken.

”Mikä jää viivan alle, sillä meidän pitäisi kattaa kaikki”, Pyykkönen summaa. ”Vaikka tapahtuma onkin ollut 14 vuotta loppuunmyyty, taloudellista onnistumista ei pystytä ennustamaan. Siihen voi vaikuttaa kaikki: säät, tuhkapilvet ja niin edelleen.” Tämä aiheuttaa hankaluuksia yleishyödyllisen toiminnan suunnitteluun. ”Elinkeinotoiminnan, eli Ilosaarirockin, on pakko tuottaa.”

Liiketoiminta ei kasva itsestään

Joskus kasvun rajat voivat tulla vastaan. Yritystoiminnassa markkinat voivat heilahdella välillä voimakkaasti. Mitä jos nähdään, että kasvu ei ole enää mahdollista? Pääfokus yhdistyksessä siirtyy elinkeinotoiminnan ylläpitämiseen. Koko toiminnan suunnittelun ja tehtävien priorisoinnin logiikka muuttuu. Teoriassa myös yleishyödyllisen toiminnan avustukset voivat vaarantua. ”Meillä on jo nyt kokemuksia siitä, että projektikohtaisten avustusten saanti on evätty, koska meidän elinkeinotoiminnan on katsottu olevan tuottavaa – vaikka avustusta onkin haettu yleishyödylliselle puolelle, esimerkiksi lastentapahtumaan”, kertoo Pyykkönen.

Myös yhteistyökumppanit voivat saada vääriä käsityksiä. Paikallinen sähköyhtiö oli yhdistyksen pitkäaikainen kumppani, kunnes yhtiö purki yhteistyön sillä perusteella, että Popmuusikoiden toiminnan paikalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. ”Toki fokus Ilosaarirockissa on siirtynyt valtakunnallisemmaksi, sen on pakko, mutta perustoiminta paikallisten bändien ja kulttuurin esiintuomiseksi on kuitenkin se todellinen päämäärä, joka oli yhteistyökumppanilla ilmeisesti jäänyt paitsioon”.
”Pitää siis pystyä perustelemaan osuvammin ja paremmin oma yleishyödyllinen toiminta.”, Pyykkönen analysoi.

”Meille kuitenkin suurempi kysymys on, mitä tapahtuu vapaaehtoisuudelle ja talkootyölle, jos olemme yritys? 1600 ihmisen panosta tuskin saa liikkeelle yrityksen puolesta. Yhteisöllisyyttä tarvitaan tulevaisuudessakin.”

Ajattelun muuttuminen siihen, että kaiken pitää kannattaa, tuo uutta jännitettä toimintaan, ja muuttaa sen luonnetta. ”Mietin jo nyt enemmän festivaalin kannattavuutta ja exceleitä kuin bändejä,” Pyykkönen kiteyttää.

Toisaalta, yleishyödyllisten yhdistysten verottaminen on uusi trendi; Popmuusikot ovat olleet elinkeinoverojen piirissä vasta neljä vuotta.

Eri muodot sulassa sovussa

Yhdistys omistaa Joensuun Nuori Rytmi Oy:n sekä Joensuun Töminä Oy:n osakkeet. Nuori Rytmi:n toiminta on puhtaasti kaupallista palvelutuotantoa, ja se hallinnoi kaikkia Popmuusikoiden tavaramerkkejä. Lisäksi yhtiö pyörittää Ilosaarirockin oheistavaramyyntiä ympäri vuoden; yleishyödyllisenä toimijana yhdistys kun ei voi festivaalin nimellä kerätä myyntivoittoja kuin tapahtuman aikana.

Joensuun Töminä Oy pyörittää kulttuurikeskus Karjalantaloa, jonka liikevaihto on 1,5 miljoonaa. Tiloissa sijaitsee Ravintola-rockklubi Kerubi sekä Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelma. Popmuusikot rahoitti ja järjesti tilojen saneerauksen, osittain hankerahalla. ”Meidän konsernissamme yhdistys-, yritys- ja hanketoiminta kulkevat sulassa sovussa, hienosti sekaisin”, Pyykkönen naurahtaa.

Joensuun Popmuusikoiden toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen puhui Kolmannella lähteellä -verkostotapaamisessa 10.5.2011 Kiltasalissa Helsingissä. Tilaisuuden materiaalit löytyvät Menneistä tapahtumista.