Pirita Tolvanen

Hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa. Kunnat kääntävät katseensa niin yhdistyksiin kuin yrityksiin. Miksi palvelutuotantoa ylipäänsä tehdään eri toimintamuodoissa? Mitkä ovat niiden ominaispiirteet? Kolmas lähde on jäsentänyt alla kuvattuun nelikenttään erilaisten palveluntuottajien ominaispiirteitä, lähtökohtia ja toimintamuotoja. 

Kehittämisohjelmassa ”Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana” testataan uusia palvelumalleja noin 150 yhdistyksessä vuosina 2007-2013.

Suuri osa näistä yhdistyksistä on sellaisia, joiden pääasiallinen toiminta on jäsenlähtöistä, ja joille palvelutoiminta on uutta kuin myös sen mukanaan tuomat uudet kohderyhmät. Mukana on myös yhdistyksiä, jotka on perustettu alun alkaenkin tuottamaan palveluita esimerkiksi kunnan tarpeisiin. Näillä yhdistyksillä pääkohderyhmänä on asiakkaat, eikä jäsenistö ole samalla lailla oleellinen tekijä toiminnassa kuin ’perinteisissä’ yhdistyksissä.

Ei ole yksiselitteisesti yhtä hyvää tai huonoa muotoa palveluidentuottamiselle. Tärkeintä on tiedostaa eri toimintamuotojen ominaispiirteet, toimintaympäristön vaatimukset sekä eri valinnat, joita kuhunkin muotoon liittyy. Merkitystä on myös palveluiden paikallisuudella. Paikallinen palvelutuotanto tukee paikallisyhteisöä tuottamalla aktiivista toimintaa, osallistumismahdollisuuksia, mahdollisia työpaikkoja sekä elinvoimaa koko yhteisöön. Luonnollisesti näitä päämääriä voivat edistää niin yhdistykset kuin yritykset.

Pääkohderyhmänä jäsenistö:

Vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset kattavat toimintansa kuluja tyypillisesti jäsenmaksuilla ja avustuksilla. Jäsenlähtöisessä toiminnassa ei ole asiakkaita, on vain jäseniä ja muita säännöissä mainittuja kohdejoukkoja, jotka yhdessä järjestävät toiminnan. Toisaalta vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset voivat tuottaa myös palveluita.

Kokkolan avantouintiseura Kuutit ry on perustettu vuonna 1992. Jäseniä on noin 200. Terveyttä talviuinnista -hankkeen myötä seura alkoi kehittää työhyvinvointia edistäviä palveluita yrityksille. Palvelut tuovat seuralle lisää jäseniä ja sitä kautta lisätienestiä. Palvelut tuotetaan vapaaehtoisvoimin. ”Hyvän porukan ansiosta se on onnistunut hyvin ja joustavasti, vaikka aktiiveilla onkin muita töitä ja sitoumuksia”, kertoo yhdistyksen jäsen Kari Ås. Toiminta jatkunee myös hankkeen jälkeen ainakin jossain muodossa, koska palveluille on ollut kysyntää: ”Yrityksistä on mielellään lähdetty porukalla avantouimaan.”

Sekä jäsenistöön että palveluihin orientoituneilla yhdistyksillä on tyypillisesti vakiintunut perustoiminta, esimerkiksi liikunnan tai taiteen parissa, sekä erilaajuista palvelutoimintaa esimerkiksi kunnan tai yritysten kanssa yhteistyössä. Palvelutoiminta ponnistaa yhdistyksen erityisosaamisesta ja arvoperustasta.

Syinä lähteä mukaan palvelutoimintaan voivat olla varainhankinnan lisäksi jäsenmäärän ja tunnettuuden kasvu, sekä yhdistyksen parantunut imago yhteisön silmissä. Näillä yhdistyksillä on vahva osaaminen omalta alaltaan, joten toiminnan laajentaminen esimerkiksi kunnan tarpeista lähtevään vähän liikkuvien lasten ja seniorien liikuttamiseen tai koululaisten taidekasvatukseen voi olla helposti toteutettavissa hyvinvointipalveluna.

Myllykosken Pallo on jalkapalloseura, jolla on laaja junioritoiminta sekä edustusjoukkue Veikkausliigassa. Seura tekee myös runsaasti palvelutoimintaa kunnalle lähinnä iltapäiväliikuntakerhojen muodossa. Kohderyhminä palveluissa ovat koululaiset ja päiväkoti-ikäiset. Työyhteisöille suunnattuja palveluita on kehitetty ja toteutettu jonkin verran. Seurassa on kymmenen työntekijää.

Palvelutoiminta vastaa kunnan tarpeeseen liikuttaa lapsia enemmän koulupäivän yhteydessä – myös niitä, jotka eivät liikunnan pariin vapaa-aikanaan etsiydy. Seura saa koululaisryhmistä uusia jäseniä junioritoimintaansa sekä lisää kokemusta ja työtehtäviä oppisopimuksella toimiville ohjaajilleen. Palvelutoimintaa tehdään myös yhteistyössä kahden muun paikallisen urheiluseuran kanssa, jossa työnjako on selkeä: Koripalloseura Kouvot organisoi toiminnan, MyPa markkinoi ja Pohjois-Kymen liikuntayhdistys PoKLi ry vastaa talouspuolesta. Liikuntaohjaajia ryhmiin tulee jokaisesta seurasta.

Havaintojemme mukaan perus- ja palvelutoiminnan rinnakkaiselossa voi syntyä jännitteitä esimerkiksi seuraavissa kysymyksissä:

Missä fokus? Perustoiminta vai palvelutoiminta
Ammattilaisten työpanos: Perustoimintaan vai palvelutoimintaan   
Mikä ohjaa? Yhdistyksen sisäinen halu vai ulkopuolelta tuleva paine/raha
Millaisia kumppanuuksia? Avustus / yhteistyösopimus / ostopalvelu
Verotus: Tulovero / Arvonlisävero
Osaamisen eriytyminen: Valuuko uusi palvelutoiminnan osaaminen perustoimintaan?

Pääkohderyhmänä asiakkaat:

Jäsenorientoituneiden yhdistysten lisäksi on olemassa puhtaasti palvelutuotantoon suuntautuneita yhdistyksiä, joilla ei ole ’perinteisten’ yhdistysten lailla varsinaista jäsentoimintaa tai jäsenten määrä ja painoarvo ovat vähäiset. Näille yhdistyksille kysymys jäsenistöstä tuntuu hankalalta, koska heillä jäsenistö ei ole toiminnassa tärkeä mittari. Toiminta suunnitellaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi. Tässä mielessä yhdistykset toimivat kuten yritykset, mutta toiminnan aatteellisuudesta tai kohderyhmistä johtuen järjestäytymismuodoksi on valittu yhdistys.

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka toimii Lempäälässä. Yhdistyksen tarkoituksena on perustamisestaan lähtien ollut tuottaa kulttuuripalveluita erityisryhmille, lapsille ja nuorille. Pii Poo tekee palvelutoimintaa yhteistyössä kunnan ja yritysten kanssa. ”Yhdistysmuoto oli luonteva valinta, koska erityisryhmien kulttuuripalveluita ei ilman yhteiskunnan tukea pysty tuottamaan: käyttäjän maksama hinta palvelusta ei ole kustannusten mukainen”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu. Yhdistysmuodon ratkaisi siis lähinnä toimintaympäristö. ”Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Taikalamppu-verkosto on hyvin tärkeä yhteistyökumppanimme, jonka jäseniä emme yritysmuotoisena pystyisi olemaan.”

Kannatusyhdistyksen jäseniä ovat hallituksen jäsenet, ja ajatus jäsenistöstä, jonka ehdoilla toimintaa toteutettaisiin, tuntuu kaukaiselta. Pii Poon pääkohderyhmä ovat heidän asiakkaansa, tulivat nämä palveluihin kunnan tai yrityksen kanssa tehtävän yhteistyön kautta tai avoimilta kuluttajamarkkinoilta.

Palvelutuotantoon suuntautuneiden yhdistysten toiminta voi olla lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa. Jos se kasvaa isoksi, kysymys liiketoiminnan yhtiöittämisestä voi tulla ajankohtaiseksi.

Yhdistysten lisäksi palveluita tuottavat luonnollisesti myös yritykset. Niiden tavoitteena on kannattava liiketoiminta, ja erilaisia yritysmuotoja on monia.

Helsingin itsepuolustuskoulu eli Hipko on helsinkiläinen kamppailu-, itsepuolustus- ja kuntoilutunteja tarjoava yksityinen koulu. Hipkon pohjalla on vuonna 1998 perustettu Taekwondo Tigers ry, jonka toiminta kasvoi muutamassa vuodessa niin suureksi, että päätettiin perustaa osakeyhtiö.

Hipkon perustaja ja toimitusjohtaja Timo Räkköläinen näki yritysmuodon parhaaksi malliksi koulun vision toteuttamiselle. Ratkaisevia seikkoja olivat halu sitoutua koulun kehittämiseen täysillä, laittaa kaikki energia siihen ja olla siinä kiinni päätyönä. Toiminnan läpinäkyvyys oli tärkeää. Yrityksessä kaikilla on selkeät vastuualueet, ja päätökset tehdään nopeasti. Alusta alkaen on tiedostettu se, ettei Hipko yrityksenä voi hakeutua julkisen tuen piiriin yhdistysten lailla. Kilpaurheilijoita varten Hipkon kylkeen on perustettu Hipko Team ry, mikä mahdollistaa lajiliittojen kilpailutoimintaan osallistumisen.

Perinnelajien aate ja yhteisöllisyys elävät Hipkon toiminnassa vahvasti. Asiakkaat itse luovat ja tuovat esiin eräänlaista perhefiilistä: He puhuvat hipkolaisuudesta.

Yhdistysmuotoisesti tuotettuun palvelutoimintaan verrattuna merkittävää on se, mihin yrityksen tuotto ohjataan. Yhteiskunnallisessa yrityksessä liiketoiminnan tuotto ohjataan yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Yhteiskunnallisten yritysten perusmääritelmään kuuluvat myös yhdistysomisteiset yritykset, joissa ry ja yritys elävät rinnakkain. Yrityksen tuottama voitto tuloutetaan yhdistyksen toiminnan kehittämiseen.

ValoAurinko on lasten ja nuorten kulttuuriin ja mediaan erikoistunut osuuskunta sekä yhdistys. ValoAurinko ry tekee palvelutoimintaa yhteistyössä Turun kaupungin kanssa, kohderyhminään lapset ja vanhukset.

Osuuskunta perustettiin ensimmäisenä, tavoitteenaan työllistää elokuva-alan ammattilaisia ja toimia tuotantoyhtiönä. ”Kulttuurialan luonteesta johtuen pian tuli eteen tarve yhdistysmuodolle, koska toimimme myös avustusten pohjalta ja joissain rahoitushauissa ei osuuskuntamuodolle rahoitusta myönnetä. Perustettiin yhdistys edistämään lasten kulttuuritoimintaa ja elokuvataidetta”, kertoo Metsämarja Aittokoski. Osuuskunnan tuottama voitto käytetään rahoituksena yhdistyksen taiteellisiin produktioihin.

”Itselle on selkeää, mikä toiminta tapahtuu ry:n ja mikä osk:n alla, mutta muille se ei välttämättä näyttäydy selkeänä. Molemmat toimivat kuitenkin rinnakkain ja tarpeen tullen hyvin joustavastikin. Esimerkiksi osuuskunnan tuottaessa tv-sarjaa, jossa oli suuri määrä lapsia avustajina, ry toteutti lapsille elokuvatyöpajoja” Aittokoski kertoo. ”Työn alla onkin kehityshanke, miten toiminta jatkossa kannattaa järjestää, onko esimerkiksi syytä eriyttää ry:n ja osk:n profiileja enemmän toisistaan”