|
Kolmas lähde järjesti maalis-ja huhtikuussa samansisältöiset teemaseminaarit Oulussa, Helsingissä ja Tampereella aiheenaan Palvelut varainhankintana. Helsingin NMKY:n ehkäisevän työn toiminnanjohtaja Ari Inkinen esitteli seminaarissa case-esimerkkinä isä-lapsitoiminnan konseptin. Konsepti toimii periaatteeltaan hiukan kuin Robin Hood: Yritystoiminnalle myydyllä palvelulla on tarkoitus rahoittaa kansalaistoiminnan tuottama tappio. Kansalaistoiminta taas tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti, mutta laadusta tinkimättä. Helsingin NMKY alkoi suunnitella Isä-lapsitoimintaa vuonna 2007. Haluna oli kehittää järjestötoimintaa, jossa lisätään vahvasti isän ja lapsen vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Alusta asti oli selvää, ettei markkinatilanne tulisi antamaan periksi osallistujien rahoittaa toimintaa kokonaan. Palvelun laadusta ei kuitenkaan haluttu tinkiä, eikä odottaa rahaa eri tahoilta.
Konseptin kehittäminen tehtiin huolella, ja palvelua testattiin 200 isällä ja lapsella. Syntyi kokemuksia toimintamallista, huomattiin että se toimii, että tuote on hyvä ja sovellettavissa monenlaisiin toimintaympäristöihin.
Varainhankinta yhdistyksissä
”Varainhankinta on osa NMKY:n perustehtävää”, Inkinen kertoo. Varainhankinnan pitää tukea perustehtävää ja ennen kaikkea kansalaistoimintaa, joka rahoitusta tarvitsee. Taustalla on ajatus siitä, että järjestö hankkii itse sen rahan jota jäsenet ja kansalaistoiminta tarvitsee. ”Suomessa on usein muka hyväksyttävämpää, että järjestöt elävät julkisilla varoilla”, Inkinen huomauttaa.
Palvelun kehittämisen ja tuotteistamisen osaamisen merkitystä Inkinen korosti. Palvelun täytyy olla hyvä, laadukas, vastata tarpeeseen ja ennen kaikkea olla hinnoiteltu oikein: ”Asiakastuntemuksen ja sosiaalisen pääoman nimissä järjestöt tekevät itse asiassa laadultaan parempaa työtä kuin monet voittoa tavoittelevat yritykset”. Tuotteen lisäarvo ja hyöty tulee osoittaa asiakkaalle. Oleellista on myös osoittaa ero yritystoimintaan: Se, mihin voitto käytetään. Yhdistyksillä se tulee yleishyödylliseen käyttöön, ja tämän eettisen puolen korostaminen kannattaa.
Isä- ja lapsiviikonloput
Isä-lapsitoiminta kiinnitettiin konseptin kehitystyön aikana tiiviisti työhyvinvointiin: TyHy-toiminnan viemisestä perhekeskeisempään suuntaan on olemassa vahvat terveysnäytöt. Viikonloput keskittyvät rauhalliseen yhdessäoloon lasten ehdoilla, ja niiden sisältö vaihtelee: kulttuuria, liikuntaa jne. Inkisen esimerkissä isän ja lapsen yhteisestä työhyvinvointiviikonlopusta yritys maksoi 100 euroa, työntekijä liikunta- tai kulttuuriseteleillä 400 euroa sekä lapsen osuudesta 50 euroa. Jokainen viikonloppu tuottaa 150 euroa kansalaistoimintaan.
Yritystoiminnalle myydyllä palvelulla on tarkoitus rahoittaa kansalaistoiminnan tuottama tappio. Palvelulla, joka myydään kunnille, varmistetaan resurssit kokovuotiselle ja ammattitaitoiselle työntekijälle. Kansalaistoiminta tässä konseptissa tehdään mahdollisimman kustannustehokkaasti, mutta laadusta tinkimättä.
Konsepti vaati neljä vuotta kehitystyötä josta vuosi oli hankesuunnittelua. Kehityksen apuna käytettiin ulkopuolista itsearviointia. Inkinen kehotti hiomaan huippuunsa omanlaiset myyntipuheet eri kohderyhmille sekä hankkimaan tutkimustietoa: siihen on hyvä vedota perustellessaan oman palvelun tehoa.
HNMKY:n esimerkki toimii periaatteeltaan hiukan kuin Robin Hood: kierrättää rahaa kansalaistoiminnan hyväksi, että voi alentaa sen maksuja. ”Toiminnassa on pohdittu myös sitä, että jokainen saisi valita maksun itse, 0 ja 400 euron välillä. Ehkä tulevaisuudessa sitten”, Inkinen toteaa.
Ari Inkisen seminaarimateriaali löytyy Menneistä tapahtumista.
Isä-lapsitoiminnan omat verkkosivut |
