Elina Vanhapiha
Valokuvat: Riikka Hurri ja Niklas Meltio

Läntisen tanssin aluekeskuksessa palvelutuotantoa on kehitetty tavoitteellisesti perustoiminnan ohella. Lähtötilanteessa yhdistyksellä oli paljon tekijöitä ja osaamista, jotka pitäisi valjastaa käyttöön siten, ettei taiteilijoiden tarvitsisi olla pätkätöissä tai työttömänä. Vuonna 2005 keskityttiin tanssin tuotantoon ja organisaation rakentamiseen, 2007 mukaan tuotiin pienimuotoisia palvelutuotteita, 2010 alettiin keskittyä entistä tehokkaammin myös henkilökohtaiseen pitkän tähtäimen työsuunnitteluun.

Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Lotta Skaffari puhui Kolmannen lähteen huipennuksessa 16.5.2013 aiheesta "Palvelu ei synny hyvästä tahdosta - tuotantokoneiston pitää olla kunnossa".

Lotta Skaffari

Taneli Tiilikainen
Valokuvat: Riikka Hurri

Kun HJK:ssa oli tehty 10 vuotta putkeen huonoja taloudellisia tuloksia, seurassa havahduttiin miettimään, voisiko se olla vaikuttavampi toimija yhteisössään ja saada samalla lisää resurssia ydintoimintaansa. Seura otti tavoitteekseen liikuttaa kaikkia 3-vuotiaista ikäihmisiin. Muutaman vuoden kuluttua oltiin tilanteessa, että pääosa seuran tuloista muodostui sen tuottamista hyvinvointipalveluista. Silti seura tunnetaan ennen kaikkea menestyvänä jalkapalloseurana.

Aki Riihilahti puhui Kolmannen lähteen huipennuksessa otsikolla "Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa".

Pirita Tolvanen
Valokuvat: Riikka Hurri

Kumppanuuteen keskittyi kaksi Kolmannen lähteen huipennuksen puheenvuoroa 16.5.2013.

Maria Hyökyvaara kertoi Lenkkiteatterista, vuonna 2009 perustetusta yhdistyksestä, jonka toimintaan kumppanuus liittyy olennaisesti. Lenkkiteatteri ei pysty tällä hetkellä kuvittelemaan kumppania, joka ei olisi heille kiinnostava. Jukka Kyöstilä koripalloseura Kouvoista kertoi Point-kerhosta, lasten maksuttomasta matalan kynnyksen liikuntakerhosta, joka on syntynyt kolmen seuran kumppanuuden ansiosta.

Maria Hyökyvaara ja Lenkkiteatterin näyttelijät

Jukka Kyöstilä

Taneli Tiilikainen, Pirita Tolvanen & Arsi Veikkolainen
Valokuvat: Riikka Hurri

Kun puhutaan palvelutuotannon edellytyksistä, Kolmas lähde on määritellyt tahtotilan kaikkein keskeisimmäksi. Yhdistyksen sisäinen tahtotila palveluiden tuottamiseen vaatii ylläpitoa ja tavoitteiden asettamista. Palvelutuotantoon ei kannata lähteä, jos tahtotila ei ole kunnossa. Espoolaisen uintiseura Cetuksen toiminnanjohtaja Johanna Vartiainen käsitteli puheenvuorossaan seuran sisäistä tahtotilaa tuottaa palveluita kaupungin kanssa yhteistyössä.

Yhteiskunnallinen tahtotila määrittää sitä, minkälaisia palveluita asukkaille tarjotaan. Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso puhui laajemmasta yhteiskunnallisesta tahdosta panostaa asukkaidensa hyvinvointiin ja sosiaalisen pääoman edistämiseen. Tähän välineitä voivat olla niin kulttuuri, liikunta kuin nuorisotyökin.

Kolmannen lähteen päätösjulkaisu "Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa - ja toteuttamassa itseään", julkaistiin 15.5. Espoon Hanasaaressa osana hankkeen huipennusta.

77 casekuvauksesta koostuva Casebook on ideapankki kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloille sekä laajemminkin, kohdeyleisönään niin kunnat kuin yhdistyksetkin. Kirjan voi ladata itselleen verkkoversiona, tai tulla hakemaan itselleen kauniina konkreettisena kappaleenaan jostain tapahtumasta, jossa Kolmas lähde on niitä jakamassa. Myös painettu versio on saatavilla; sitä voi tiedustella itselleen Kolmas lähde -tiimiläisiltä.

Kolmas lähde -tiimi ja uunituore Casebook.

Hyvinvointia luovat ratkaisut syntyvät rohkeista kokeiluista, jotka pureutuvat ihmisten tämän hetken tarpeisiin ja ennakoivat tulevia. Kulttuurin ja taiteen, liikunnan ja urheilun sekä nuorisotyön parissa ihmiset voivat toteuttaa itseään sekä olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Alat kytkeytyvät vahvasti myös hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Kolmannen lähteen Casebook kokoaa yhteen keskeisimmät löydökset Kolmas lähde -hankkeen matkalta vuosina 2008-2013: Sosiaalisia innovaatioita, käytäntöjä, palvelumalleja, oppeja ja siltoja sudenkuoppien yli.

Kirjassa esittäytyy 54 eri yhdistystä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilta. Mukana on myös 16 eri alojen asiantuntijaa ja heidän TOP 5 -listansa Casebookin kiinnostavimmista, innovatiivisimmista, toimivimmista ja monistuskelpoisimmista käytännöistä.

Kirjan casekuvaukset jakautuvat 8 sisältöosion alle:

• Perhe voi yhdessä hyvin
• Koulun arki muuttuu
• Kouluun mahtuu koko yhteisö
• Nuoret käärivät hihat
• Kulttuuri ja liikunta auttavat työyhteisöä oppimaan
• Ikääntyneet eivät ole yhtenäinen ryhmä
• Hanke mahdollistaa mahdottoman kokeilun
• Palvelut ponnistavat monen alan yhteistyöstä

Lataa julkaisu pdf-muodossa

Taneli Tiilikainen
Valokuvat Niklas Meltio

Perustoiminta on kaikille urheiluseuroille tuttua, palvelutoiminta monelle uutta. Palvelutoiminta tuo mukaan uusia asioita ja toimintalogiikkaa sekä vaatii toisenlaista tahtoa. Nämä voivat saada aikaan jännitteitä seuran sisällä. Liiketoiminnasta tutut mausteet edellyttävät ammattimaista suhtautumista toimintoihin. Samalla seuran harkittavaksi tulee, kannattaako vapaaehtoisvoimia sitoa tällaiseen toimintaan.

Kolmannen lähteen projektipäällikkö Taneli Tiilikainen käsittelee artikkelissa urheiluseurojen palvelutoimintaa liikunta-alan näkökulmasta.

Pieksämäen Tsemppi ja fitvolley-tunti oli mukana Itä-Suomen ja Kainuun Liikunnan kehittämishankkeessa 2009-2012.

Urheiluseura perustetaan useimmiten yleishyödyllistä tarkoitusta varten. Seuran toimet kumpuavat jäsenistön tarpeista ja toimintaa pyöritetään etupäässä vapaaehtoisvoimin. Kunnalta saadaan toiminta-avustusta ja kohtuuhintaisia tiloja. Satunnaisilla talkoilla ja seuran tapahtumissa myytävillä tuotteilla täytetään budjetin tulopuolta. Yhteistyökumppanit ja jäseniltä kerätyt harrastusmaksut täydentävät taloudellisen yhtälön. Jäsenistö on ohjaksissa, ja päättää, mihin suuntaan seuraa viedään. Tämä on perinteinen, hieman idealistinen kuva urheiluseurasta.

ESR-raha on viimeisen reilun viiden vuoden aikana houkutellut kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistyksiä astumaan tutuista raameista hyvinvointipalvelun tuottajan rooliin. 152 yhdistystä, joista suuri osa liikunta-alalta, on kokeillut tänä aikana palvelujen tuottamista. Tällöin toiminta on perinteisestä poiketen suuntautunut yhdistyksestä ulospäin - sen jäsenistön ulkopuolelle.

Jyväskylän Voimistelijat -79 ry kaikenikäisille tarkoitettuine voimisteluryhmineen oli mukana Manner-Suomen Liikunnan kehittämishankkeessa 2008-2011.

Kehittämisohjelman haku 15.4.-17.5.2013

Kolmannen lähteen taustalla olevaan kehittämisohjelmaan "Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana" haetaan mukaan uusia hankkeita! Haun teemana ovat monialaiset ja poikkisektoraaliset hyvinvointipalvelut, joten haettavassa projektissa tulee olla mukana vähintään kaksi eri toimialaa. Rahoitusta voi saada esimerkiksi yhden kunnan alueella tapahtuva hanke, jossa mukana ovat kunta sekä paikallisia kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistyksiä. Tarkoituksena on saada monialaisista palvelukokonaisuuksista joko käytännön kokemuksia tai selvitys- ja kartoitustietoa.

Haussa ovat suhteellisen pienet, selvitystyyppiset hankkeet, jotka toteutetaan lump sum eli kertakorvausmenettelyllä. Kertakorvausmenettelyllä rahoitettavan hankkeen julkisen rahoituksen enimmäismäärä on 50 000€.

Haussa haetaan kahdentyyppisiä selvitysprojekteja:

1. Selvitys kartoittaa monialaisten yhteistyörakenteiden ja yhteisen palvelutuotannon haasteita ja esteitä eri menetelmin sekä tekee sen pohjalta oppaan/ohjeen/toimintamallin monialaiseen/poikkisektoraaliseen palvelutuotantoon.
2. Selvityksenä toimii yhden alueen tai yhteistyöverkoston käytännön pilotointi, jonka lopputuloksena syntyy yhteistyörakenne ja toimintamalli hyödynnettäväksi muillakin alueilla sekä hanke- ja normaalitoiminnassa selvityksen jälkeen. Selvitysprojekti voi olla oppimisprosessi ja pilotti monialaisen yhteistyörakenteen muodostamisesta, mutta samalla se tuottaa yleisesti hyödynnettävän oppaan ja/tai mallin toiminnan edellytyksistä ja haasteista.

Projektissa tulee hyödyntää kehittämisohjelmassa jo toteutetuissa hankkeissa saavutettuja tuloksia, kehitettyjä toimintamalleja ja tehtyjä selvityksiä. Näitä listattuna alle.

Hakijan ohjeet, kehittämisohjelman kuvaus, haun teemat ja arviointikriteerit sekä kustannusmallia koskevat ohjeet löytyvät hakusivulta.

Hakemukset tulee tehdä sähköiseen EURA2007 -järjestelmään ja toimittaa myös allekirjoitettuna paperiversiona 17.5.2013 klo 16.15 mennessä Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon.

Tutustu myös näihin:

Kehittämisohjelman muut hankkeet vuosina 2007-2014

Kolmannen lähteen tuottamat selvitykset kehittämisohjelmasta ja siihen liittyvistä aiheista

Mitä ovat hyvinvointipalvelut? Käytännönläheisiä hyvinvointipalvelukuvauksia kehittämisohjelman yhdistyksiltä

Lisätiedot:
Ylitarkastaja Marika Lindroth,
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue,
marika.lindroth(at)ely-keskus.fi,
puh. 0295 037 082

Nelli Kuokka

Se, mikä oli osaamista vuonna 1986, on vitsi tänään. Mikä on muuttunut, kun yrittäjyydestä pitää puhua kouluissakin? Miten Berliinin muurin murtuminen meihin vaikuttaa? Viimeisten 20 vuoden aikana on tapahtunut arvo- ja käyttäytymismaailman radikaali muutos.

20 vuotta sitten puolet maailman väestöstä kuului sosialistisiin ja kommunistisiin yhteiskuntajärjestelmiin. Maailma oli kuluttaja- ja markkinavetoisuuden suhteen huomattavasti staattisempi paikka kuin nyt. Elettiin enemmän kansallisesti suljettujen ja kollektiivisesti poliittisesti ohjattujen markkinoiden aikaa.

Kun nämä järjestelmät menettivät merkityksensä ja ihmiset siirtyivät tukemaan kuluttaja- ja markkinavetoista järjestelmää, maailmanlaajuinen muutos on ollut nopea.

15.-16.5.2013 Hanasaari, Espoo

Millaisia ovat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistysten ennaltaehkäisevät lähipalvelut? Miten näiden alojen yhdistykset ovat tarttuneet yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten nuorten syrjäytymiseen tai liikkumattomuuteen? Mitä tarkoittaa uusi kolmas sektori?

Kolmas lähde huipentaa viisivuotisen kautensa 15.-16.5.2013 järjestettävään ”Yhdistykset palvelemassa yhteiskuntaa – ja toteuttamassa itseään” -päätöstapahtumaan. 150:stä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan yhdistyksestä koostuva kehittämisohjelma takanaan Kolmannella lähteellä on ollut aitiopaikka seurata ruohonjuuritason yhdistysten retkeä palveluiden tuottajaksi vuosina, jolloin kuntakenttä on suurten muutosten edessä.

Tervetuloa mukaan kuulemaan konkreettisia ruohonjuuritason esimerkkejä toiminnasta sekä hankkeen viisivuotisen työn tuloksia uuden kolmannen sektorin kehityksestä ja tulevaisuuden suunnasta! Tapahtuma on maksuton.

Lisätiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen tapahtuman sivulta

Kolmannen lähteen pitkäaikainen projektipäällikkö Nelli Kuokka (ent. Koivisto) siirtyi tammikuun lopussa Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry:n palvelukseen. Hänet valittiin arvostuksesta ja resursseista vastaavaksi johtajaksi uuteen, vuodenvaihteessa toimintansa virallisesti käynnistäneeseen liikunta-alan kattojärjestöön.

Nelli Kuokka

Kouvolan kaupungin kulttuuritoimi lähti vuonna 2010 mukaan Salon kaupungin hallinnoimaan valtakunnalliseen Hymykuopat-hankkeeseen. Tarkoituksena oli kehittää taide- ja kotiseutuyhdistyksissä palvelutuotteita, jotka kiinnostavat ja hyödyttävät kuntaa. Uusi Kouvola oli juuri syntynyt kuuden kunnan yhdistymisen myötä, ja kulttuurijohtaja Anne Eriksson näki hankkeen mahdollisuutena ja työkaluna rakentaa uutta kaupunkia ja päästä tekemään töitä yhdistysten kanssa.

Hymykuopat-hankkeessa, jossa Kouvolan kaupunki oli mukana, kehitettiin hyvinvointipalveluja muun muassa vanhuksille. Valokuvaaja Niklas Meltio

Perheliikuntaverkosto aikoo pilotoida Perhesetelin. Kulttuuri-, ja liikuntasetelin rinnalle suunniteltu Perheseteli aktivoi yksittäisen työntekijän sijaan koko perhettä. Setelin tavoitteena on saada työssäkäyvälle vanhemmalle ja hänen lapsilleen työn ja perheen yhteensovittamista tukeva väline aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen vapaa-ajan viettoon. Setelin edellyttämiä palveluja ei vielä juuri ole olemassa, vaikka potentiaalinen kohderyhmä on suuri: lähes miljoona työssäkäyvää vanhempaa ja heidän alle 18-vuotiaat lapsensa.

Perheliikuntaverkosto toivoo, että myös yhdistyssektorilta lähtisi mukaan palveluiden tuottajia, joilla on halua ja mahdollisuus tuotteistaa Perhesetelin kriteerien mukaisia palveluita. Yhdistykset voisivat olla osaamisensa ja valmiin asiakasrajapinnan kautta yhteistyössä myös yritysten kanssa luomassa uutta perhekeskeisempää työhyvinvointikulttuuria.

Kuva: Perheseteli

Arsi Veikkolainen

Markkinoistuminen tulee kolmannelle sektorille. Se näkyy muun muassa ammattimaistumisena, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamisena sekä markkinointina. Onko kolmannella sektorilla tässä kehityksessä sananvaltaa? Millä tavoin sektorin tulisi toimia?

Kymmenes ISTR (International Society for Third Sector) -konferenssi 10.-13.7.2012 keräsi Sienaan liki 600 tutkijaa ja asiantuntijaa ympäri maailman vaihtamaan ajatuksia demokratisoitumisen, markkinoistumisen ja kolmannen sektorin suhteista.

Nelli Koivisto

Jos sopimuksen pääasiallinen tarkoitus on sopia palvelun ostamisesta, on kysymys hankintasopimuksesta, oli sopimuksen nimi mikä tahansa. Mitä enemmän tullaan sanelusopimukseen, jossa toinen osapuoli määrittää mitä tehdään, sitä enemmän tullaan hankintasopimuksen puolelle. Hankinnasta sovittava korvaus ei ole kuitenkaan aina rahasuoritus vaan taloudellinen arvo, kuten maksuton tila, jonka tuottaja saa käyttöönsä.

Nelli Koivisto

Sopimusoikeudelliset asiat nousevat yhä enemmän esiin myös yhdistysten toiminnassa. Jos yhdistyksen ja kunnan välisen sopimuksen sisältö on palvelun ostaminen, on ihan sama, miksi sopimus nimetään. Vaikka se olisi nimeltään avustussopimus tai yhteistyösopimus, hankintalain mukaan on kyse hankintasopimuksesta ja lain soveltamisalaan kuuluvasta asiasta. Yhteistyösopimuksessa kummallakin osapuolella on tavoitteisiin liittyviä velvoitteita, toimenpiteitä ja kustannusvastuuta. Yhteistyösopimuksessa on kysymys yhteisestä riskien hallinnasta.

Nelli Koivisto

Hankintojen lähtökohtana on se, että tarjouspyynnöstä käy selkeästi ilmi, mitä pitää tarjota: Ostajan pitää kertoa, mikä hankinnan kohde on ja määrittää sisältö, jolloin tarjoaja voi arvioida hinnan. Tarjouspyynnöstä tulee myös käydä ilmi, millä perusteella paras tarjous valitaan. Yhdistyksen kannattaa punnita tarkkaan mahdollisuutensa tarjota uskottava lupaus, sillä tarjous on sitova.

”Yhdistyksen tulee tarjousta tehdessään huomioida ainakin kolme asiaa: 1. tarjouksen voimassaolo, 2. hinta ja mitä se pitää sisällään ja 3. tärkeimmät sopimusehdot”, tiivisti PTCServices Oy:n asiantuntija, juristi Saila Eskola.

Nelli Koivisto

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistykset tuottavat tyypillisesti palveluja, jotka ovat julkisen hankintatoimen näkökulmasta niin sanottuja pienhankintoja. Toisin sanoen ne eivät ylitä kansallisia kynnysarvoja. Vaikka pienhankinnat eivät kuulu hankintalain soveltamisalaan, niitä ohjaavat periaatteet tulevat lainsäädännöstä.

Tyypillisiä pienhankintoja, joita kunta ostaa yhdistykseltä, on esimerkiksi uimakoulutoiminta. Kuvassa Parolan koulun liikuntakerho (KOLIKO-hanke). Valokuvaaja Niklas Meltio.

”Hankintalainsäädäntö perustuu avoimuuteen. Taustalla on ajatus, että kun julkisilla rahoilla tehdään jotain, erilaisilla toimijoilla pitäisi olla mahdollisuus päästä mukaan tarjoamaan palveluja. On luotu pelisäännöt siihen, miten kilpailutus viedään läpi. Pelisäännöillä pyritään turvaamaan hinta-laatu -suhteeltaan mahdollisimman hyvien tuotteiden ja palvelujen saaminen”, kuvasi PTCServices Oy:n asiantuntija, juristi Saila Eskola.

Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Kulttuuritoimijoiden yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on mitä parhainta hallintorajat ylittävää yhteistyötä, jossa katsotaan kansalaisten tarpeita ja ohitetaan hallintorakenteet”, koordinaattori Elina Willberg Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelujen tilaajayksiköstä sanoo.

Viime vuonna päättynyt, 2,5 vuotta kestänyt Kulttuurikaari -hanke toi kulttuuria ja liikuntaa erityisesti laitoshoidossa olevien ikäihmisten ulottuville. Nyt kulttuuri ja liikunta halutaan pysyväksi osaksi ikäihmisten elämää, asuivatpa he sitten palvelutalossa, laitoshoidossa tai omassa kodissaan.

Tavoitteena on kehittää yhteistyölle pysyvä hallinnollinen rakenne, suunnitella toimintatapoja ja rahoitusta.

"Toki vanhusten palvelu- ja päiväkeskuksissa sekä vanhainkodeissa on vieraillut aina esiintyviä taiteilijoita, mutta usein vierailijat ovat olleet harrastelijoita, jotka ovat toimineet vapaaehtoispohjalta. Nyt mukana on ammattitaiteilijoiden yhdistyksiä ja osuuskuntia, joiden kanssa solmitaan sopimukset ostopalveluista. Tällä hetkellä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut hankkii eri kohderyhmille palveluja oman tuotannon lisäksi. Tavoitteena on, että mukaan otetaan myös uusia, pieniä toimijoita", Willberg sanoo.

Arsi Veikkolainen

Kolmas lähde on teettänyt selvityksen, jossa arvioidaan kehittämisohjelmassa hyvinvointipalveluita kehittäneiden yhdistysten toimintaa. Selvitys purkaa näkyväksi palvelujen alat, kohderyhmät sekä kumppanuuden elementit. Selvityksestä käy ilmi, että hankerahoituksen turvin yhdistykset ovat pystyneet kehittämään uusia ja monenlaisia myönteisiä vaikutuksia tuottavia palvelutoimintoja. Ilman rahoitusta useat näistä olisivat jääneet toteutumatta ja moni työllistynyt olisi saattanut jäädä ilman työtä. Tulevaisuudessa siintää maailma, jossa yhdistysten rooli kunnan palvelujen tuottajana on merkittävä. Yhdistykset ovat tarttuneet vahvasti tähän tehtävään.

Selvitys löytyy täältä!

Hyvinvointipalvelutoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa yhdistys tuottaa vastikkeellisesti ostopalveluna, yhteistyösopimuksella tai suoraan asiakkaalle myytävän palvelun, jonka tarkoitus on edistää hyvinvointia. Palvelutoiminta tukee yhdistyksen perustoimintaa ja tuo hyvinvointia myös ympäröivälle yhteisölle.

Vuosina 2007-2013 ESR-kehittämisohjelmassa 150 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen yhdistystä on kehittänyt hyvinvointipalvelumalleja hankerahoituksen voimin. Usein parjattu hanketoiminta on byrokratialtaan raskasta, mutta sen mukanaan tuomat vaikutukset ovat pääosin myönteisiä.

Päivi Kapiainen-Heiskanen

”Yhdistykset ja kunnat voivat molemmat voittaa kumppanuudesta”, nuoriso-ohjaaja Eeva Hava Porvoon kaupungista sanoo.

Yhdeksän vuotta nuoriso-ohjaajana työskennelleen Eeva Havan tehtäviin on viime keväästä kuulunut yhteistyö nuorisoyhdistysten kanssa. Hän myös käsittelee yhdistysten raha-anomukset.

Yhteistyön virittäminen yhdistysten kanssa on hänelle mieluisaa ja tuttua, sillä hän toimi aiemmin 4H -yhdistyksen toiminnanohjaajana.

”4H-yhdistys teki yhteistyötä moneen suuntaan. Osaankin nykyisessä tehtävässäni ajatella, miltä asiat tuntuvat yhdistyspuolella.”

Uudenlaisia yhteistyömuotoja miettiessään hän huomasi keväällä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen järjestämän Polku II -koulutuksen, johon valittiin mukaan 30 kuntien ja yhdistysten edustajaa. Porvoosta lähti koulutukseen Eeva Havan lisäksi kulttuuritoimesta kaksi henkilöä ja mukaan ovat ilmoittautuneet myös liikuntatoimi ja musiikkiopisto. Ensimmäisessä koulutuksessa Helsingissä olivat alueen yhdistyksistä mukana Porvoon Urheilijoiden edustaja ja paikallisen Leader-ryhmän Silmun edustaja.